Mämmiiiiii

Ennen ton mun valokuvanäyttelyn alkua mul oli semmonen maailmanvalloitusfiilis. Mut nyt ku näyttely on pystytetty, ni on vähä semmonen tyhjä olo. Semmonen olo, ku on saanu jonku pitkäaikaisen homman valmiiksi. Aika mälsä fiilis.

En oo vielä käyny lukee niitä näyttelyn vieraskirjaan tulleita kommentteja (mitkä todennäköisesti koostuu lähinnä Malmin kirjastossa notkuvien teinien räävittömyyksistä), mut oon hitusen selaillut, ett kyl sinne kirjotuksii on tullu. :) En tiiä, miks en oo viel lukenu. Kaipa haluun kato jotain, mitä odottaa... Jos sinne on tullu jotain hyvii juttui, ni voin kirjotella niitä tänne teiän luettavaks. Tai sit vaikka niitä "LOL", "VähäX O0t N0L0", "ÄxDee" -kommentteja. ;p

Tältä päivältä mul ois peräti kaks postausaihetta (muita ku tää), mut pitää mennä nyt nukkuu, ett jaksan aamulla kammetta itteni ylös. Huomen on kyl kivaa ku meen Mallan kaa leffaan kattoo Burleskii!

Mut hei! Täs jotain, mikä kruunas mun päivän:

MÄMMII SAA TAAS! <3

On siinä aihetta ylpeilyyn

Mun kaveri, Susanna, tutustutti mut aikoinaan tähän sämpylään. Tykästyin sen vähän taikinaiseen makuun, mut sit joskus ku söin tömmöst sämpylää, sen pohja maistui vähän jolleki myrkylle. Sit tuli piiitkä tauko, mut nyt ostin taas.

Mut voe hyvvee päevää taas! ;D En oo ennen pistäny merkille pussissa lukevaa tekstiä:

"Kuitua kuin tummassa."

SEITSEMÄN prosenttia kuitua! ;D Mä en kyl tolla luvulla rupeis viel brassailee. :D

Tää kuluttajan linssinviilaaminen on samaa kategoriaa ku taannoinen jogurttihuijaus.

Valokuvanäyttely

Kuten useimmat teistä jo tietävätkin, oon pitämässä valokuvanäyttelyn Malmin kirjastossa! Kuvat ovat esillä 1.-26.2. eli liki koko helmikuun! ^__^

En oo ennen pitänyt valokuvanäyttelyä, ja oon aika innoissani tästä!!! Kyseessä on Sikamaista mainontaa -kuvat, mitkä saattoi nähdä täällä blogissani viime vuoden elokuussa. Muistatteko ne vielä? :) Klikkaa tästä ja virkistä muistiasi.

SUURI KIITOS Mialle ja siskolleni Helille, jotka patistivat mua järkkäämään kuvista näyttelyn!

Kerron vähän näyttelyn synnystä.

Kävin maanantaina Ikeassa ostamassa taulukehyksiä. Sain kaveriltani, Emilieltä, sinne kyydin, ni ei tarvinnut turvautua ilmaiseen Ikea-bussiin kuin vain yhden sivun taitossa. :) Mul oli vain 30 minuuttia aikaa löytää ne kehykset ja reitti ulos, ennen kuin bussi lähtis. Seuraava bussi ois lähtenyt vasta joskus kahen tunnin päästä, ni oli kiire. Kiva ku just aamulla radiossa vitsailtiin, ett jengii jää Ikeaan asumaan, ku ne ei löydä sieltä ulos. ;D Ja mäki ku oon käyny siel vaa ehk kaks kertaa, ni mul ei oo yhtään selvillä, miten siellä navigoidaan! Mut onneks löysin kehykset suht nopeasti. Ostin 10 kpl A4-kokoista ja 4 kpl A5-kokoista mustaa kehystä. Ne oli halpoja, eikä niiden oo pakko olla kovin pitkäikäisiä. Kunhan yhden kuukauden pysyvät koossa, ni kelpaa. :)

Matkustin ekaa kertaa Ikea-bussilla. Se on siis semmonen bussi, ettei se pysähdy muutoin kun päätepysäkillä Hakaniemessä tai vaihtoehtoisesti Itäkeskuksessa. Mä menin Hakaniemeen. Matka taittui mukavasti katon rajassa olevan TV:n suoltaessa koko matkan Ikea-propagandaa.

Parin päivän päästä soitin henkilölle, joka hoitaa sitä kirjaston näyttelysysteemiä. Hän pahoitteli moneen kertaan, että heillä oli sattunut pieni lipsahdus. Näyttely kestää kuulemma aina kolme viikkoa, mutta mulle oli aikatauluja laatiessa lipsahtanut yksi lisäviikko. Vakuuttelin, ettei mua haittaa, että mun duunit saa olla tavallista kauemmin siellä esillä, mut hän voivotteli asiaa vielä muutamaan otteeseen puhelun aikana. Ei tainnut olla innoissaan, että joutuu katselemaan mun roskavalokuvia kuukauden ajan! ;D Hoho!

Torstaina kävin Juutiprintissä printtauttamassa valokuvista paperiversiot. En tiiä oisko ollu jotenkin katu-uskottavampaa kehittää kuvat jossain valokuvausliikkeessä, mut mun mielest tuli oikein hyvää jälkeä, ku pujottelin kuvat muovin alle mustiin kehyksiin!

Mulle on vielä arvoitus, miten saan taulut ripustettua hyvännäköisesti kirjaston sermeille, mut eiköhän se jotenkin onnistu siimalla ja kirjaston omilla koukuilla... Tiistaiaamuna oon menossa tauluja asettelemaan! :) Mikäli saan töistä aamupäivän vapaaksi.

Ainiin, kävin eilen ostamassa Tiimarista kierrevihon näyttelyn yhteyteen vieraskirjaksi! Teiän kaikkien pitää sit käydä skriivaamassa siihen jotain kuolematonta! Tai sit piirtämässä jonkun kuvan tai pussaamassa huulipunahuulenjäljet tms! ;) Sivuja on paljon, älä ole huolissasi tilan loppumisesta!

Tuunasin vihon asianmukaisesti roskilla. Dyykkasin ne omastani ja äitin roskiksesta. Takakannen Snickers-karkkipaperista kiitos Saijalle, jonka karkki se oli, ja Jassulle, joka karkin söi. ;)

Oot lämpimästi tervetullut kurkkaamaan valokuvanäyttelyäni Malmin kirjastoon 1.-26.2.

Korea meininki Malmilla

Ne korealaiset oli kyl ihan ältsin sulosia!

Tiistaina oli siis joukko eteläkorealaisia yliopistonuoria esiintymässä Malmin Saalemissa. Oon ilonen, että menin katsomaan heitä, ja että ainakin muutamia ihmisiä oli saapunut paikalle blogiini kyhäämäni mainoksen perusteella. :)

Aluksi korealaiset esittivät kansallistanssin. Noi viuhkat oli tosi sievät! Puvut olivat ehkä hieman liian jouluiset mun makuun, mut ei se mitään. :)

Mikähän on suomalaisten kansallistanssi? :/ Onko meillä? Tanhu?

Kuulimme tosi hienoja musiikkiesityksiä. Oltiin kavereiden kanssa ihmeissämme, ett siitä vanhasta pianonrämästä lähti niinkin hyvä ääni. ;D

Tästä oboistista (oboeistista?) mulle tuli mieleen ihan näyttelijä Lucy Liu!

Oli kyl mahtavaäänisiä laulajia!

Siel kuorossa oli silmäniloa niin pojille kuin tytöillekin. ;)


Tää tyttö vangitsi mun katseen! Ihan tajun söpö! Ja ihan tosi paljon samannäköinen ku mun ystävä Siiri! Vai mitä olet, Siiri, mieltä? ;p

Pojista puolestaan tuo oikeanpuolimmainen oli yhden jos toisenkin suosikki. ;)

Tää kuva on ommattu parille tytölle meiän seurueesta. ;)


Ja tää kuva on Sanna sulle! :D

Tää eteläkorealaisryhmä oli siis kiertueella kerätäkseen varoja Pohjois-Korean orpolapsien hyväksi. Tää konsertti oli yleisölle ilmainen, mutta siellä kerättiin vapaaehtoinen kolehti. He saivat Malmilta mukaansa olikse 2 500 euroa.

Mentiin sit tyttöjen kanssa iltapalalle Mäkkiin. Mun oli tarkotus mennä kauppaan ruokaostoksille, mutku kauppa oli just menos kii, ni menin sit kans hampparille, nam!

Ja siis voi ei ette arvaaaaaa! Sinne tuli kans parit söpöt korealaispojat istuu meiän kaaaaaaa! Siis ei oo tottaaaaaaa!

;D

Ei voi olla niin vaikeeta

Kävin männäviikolla kylässä kaverillani Mellunmäessä. Sinne ei ollut ihan helppo päästä:

Meltsiin pääsen näppärimmin nousemalla Itäkeskuksesta metroon. No, mä sit vielä bussissa istuessani kertasin, ett kumpaan metroon mun pitää nousta, Vuosaareen vai Mellunmäkeen menevään? Mellunmäkeen!

Kun sitten laskeuduin sinne metrolaiturille, katoin näytöltä, että Mellunmäkeen menevä metro tulee ensin (tulevat vuorotellen). No höh, joudun odottamaan. Sit se metro tuli. Nojailin aseman seinään katsellen metrossa olevia ihmisiä, jos sattuis näkymään tuttuja. Ei näkynyt. Sitten metro lähti.

Kohta tuli metro, jossa luki Vuosaareen. Jes, nyt mä pääsen lämpimään sisälle. Istuin ja nojasin pääni metron ikkunaa vasten. Olin väsynyt ja suljin silmäni. Sitä ennen kuitenkin kiinnitin huomiota edessäni istuvan miehen vieressä penkillä oleviin rukkasiin. Toivoin, ettei se unohtaisi niitä siihen hajamielisyyksissään.

Metro oli saapumassa jo seuraavalle pysäkilleen, Puotilaan. Ihmisiä alkoi kerääntymään ovien luokse. En tiiä mistä se tuli, mut tulin yhtäkkiä erittäin tietoiseksi siitä, että olin noussut Vuosaareen menevään metroon! Hei ei voi olla niin vaikeeta! Ei ollu ees eka kerta ku möhlin metrosuuntien kanssa! Jäin siel Puotilassa pois ja venasin uutta metroa, joka veis mut takas Itikseen.

Mietin siinä odotellessani, ett jos seuraava Itäkeskuksesta lähtevä metro ois just se Mellunmäkeen menevä, ni ehtisinköhän mä siihen. Toivoin, ett mul ois hyvä tuuri ja ett se olis just se metro.

No, ku olin juuri saapunu takas Itikseen, oli vastakkaiseen suuntaan menevä metro tulossa just sinne toiselle laiturille. Mut toiselle laiturille päästäkseen oli mentävä ensin liukuportaat ylös, käveltävä vähän ja tultava toiset liukuportaat alas. Ehtisinkö? Ja mihin se metro oli ees menossa?! VUOSAAREEN! Tuli kiire!!! Se metro oli jo pysähtynyt laiturille ja mä HALUSIN ehtiä siihen! Kipitin minkä kerkesin, mut metron ovet sulkeutuivat juuri ku tulin sinne oikealle puolelle. Että harmitti!!!

Haloo Hanna! Sä ET OO menossa Vuosaareen!

Eh, mä en oo se penaalin terävin kynä, myönnän...

Tämä on mainos

Jos tykkäät söpöistä aasialaisista, niin huomenna niitä olisi tarjolla Malmilla!

Eteläkorealaisista yliopistonuorista koostuva ryhmä tulee esittämään klassista musiikkia Malmin Saalemiin. He keräävät varoja Pohjois-Korean hyväksi. Ryhmän ainoa esitys pääkaupunkiseudulla on nimenomaan huomenna, Malmilla.

Tuli vaa semmonen olo, ett pitää mainostaa tätä tapahtumaa täällä blogissani. :) Toivottavasti edes joku päättää tän mainokseni perusteella mennä kuuntelemaan. Todennäköisesti menen itsekin.

VAPAA PÄÄSY!!!!! 18.1. klo 19! Malmin Asematie 3, juna-aseman likeellä.

Ei mul muuta, moi.

Mummut linja-autossa

Matkasin äsken bussilla yhdessä kahden kovaäänisen mummelin kanssa. :D

Mä istuin etupenkillä ja kaksikko vähän taaempana. Kuuntelin mp3-soitinta ja olin ensin vähän ärsyyntynyt, ku mummujen (arviolta 75-vuotiaita) räpätys kuului musiikkini yli, mut sit päätin laittaa soittimen pois ja jäädä kuuntelemaan heidän keskusteluaan.

Toinen mummu (Mummo 1) oli semmonen pienikokoinen ja hähätti hauskasti. :D Hän myös johti keskustelua ja vaihtoi tarvittaessa aihetta, jos juttu tuntui jäävän junnaamaan paikoilleen. Toinen mummu (Mummo 2) oli keskimittainen ja hänellä tuntui olevan todella vahvoja mielipiteitä.

Mummo 1: "Kuuliksä, ett Veikko kaatui?"
Mummo 2: "Ai Veikko? Kävikö pahasti?"
M1: "Löi päänsä. Ja siltä meni muisti. Ei muistanu, mihin on menossa."
M2: "Sillä on kyl ihan liikaa tavaraa."




M2: "Ai että se Elina on paha suustaan."
M1: "Joo."
M2: "On se vaan semmonen näyttelijä. Näyttelee olevansa ortodoksi, vaikka ei se oikeesti oo. Sen äiti on."
M1: *hähähää*
M2: "Tiesiksä, että Elina on tehnyt runokirjoja? Mä joskus pyysin sitä näyttämään niitä, mut ei se näyttänyt. Joo. Kehuskeli kovasti, että on tehnyt runokirjoja. Mut sit kun mä pyysin saada lukea niitä, ni ei näyttäny. Ei taida Elinan runot kestää päivänvaloa."


;DD

Ne mummot kuulostivat olevan jonkinsortin uskovaisia. Luettelivat Helsingin keskustassa olevia seurakuntia, joista muutama oli mulle tuttuja, mut suurin osa ei. Erityisesti Mummo 1 oli ilmesesti aika liikkuvaista sorttia:

M1: "Koko päivän oon ollu menossa."
M2: "Koko päivän? Ja huomenna taas? Huono loppu tulee tommosesta."
M1: *hähähää* Ai ku on koko päivän menossa?"
M2: "Huono loppu tulee. Joo. Kyllä. Sano minun sanoneen. Kyllä."



M1: "Ootsä käyny siellä Albertinkadulla...?"
M2: "Oon käyny."
M2: "Mä käyn siellä aina torstaisin."
(pieni tauko)
M1: "Joo. Huono loppu tulee. Joo. Kyllä."




M1: "Mä käyn maanantaisin siellä Liisankadulla. Ensin ollaan siellä sisällä ja sit mennään saliin."
M2: "Aijaa. Mä en oo siellä käyny, mut siel Pikku-Roban kulmassa mä oon käyny."
(pieni tauko)
M2: "Huono loppu. Joo. "

(Tässä vaiheessa mua nauratti jo melkein ääneen)



M1: "Jotkut käy siellä Hakaniemessä. Mä oon joskus perjantaina käyny."
M2: "Mä oon käyny joskus, enkä kyl enää mene. En missään tapakausessa. Jonkun romaninaisen laulua kuuntelemaan! Ei hyvänen aika. Ne on kaikki just semmosia."
M1: "Mut onhan se joillekin hyvä ku pääsee sinne lämpimään ja saa syötävää."
M2: "No sellaisille ehkä, mut ei keillekään muille. Ei missään tapauksessa."
M1: *hähähää*
(pieni tauko)
M1: "Mä kuuntelen perjantaisin puol kymmeneltä Jalovaaran Pirkon."



Ei vitsi mul oli hauskaa!!!!! :DDDDD Onneks ne mummot jäi sit samal pysäkil ku mä, koska mä olin ihan valmis ajamaan pysäkkini ohi vain kuullakseni niiden juttuja pidempään. ;D

Ku kävelin bussin käytävää pitkin ovelle, en voinu olla hymyilemättä niille kahdelle. Neki hymyilivät mulle. Mummo 2 sanoi Mummo 1:lle, ett "Puhuttiin aika kovaa. Kaikki taisivat kuulla." Mummo 1 hähätti hauskasti. Mummo 2 jatkoi: "Mut se oli totuus, mitä me puhuttiin."

Ne varmaan luulivat, että tyyliin pelastavat mun sielun ku kailottavat noita uskovaisjuttujaan ja saavat mut siten ajattelemaan niitä juttuja myös. ;) Mä mietin, ett oisko pitäny sanoo niille, ett mä välillä käyn siellä nimenomaisessa "Hakaniemessä", mut en sit viittiny.

Mut oli ihan viihdyttävä bussimatka. :D

Kahden kemistin kodissa

Olin tänään viettämässä iltaa ystäväni Marjan luona. Hänen kotipihalleen oli muovailtu ihania lumiukkoja. :)

Pappa

Peikko

Myyx aika pulska :)

Mä ihailen Marjan kykyä osata nautiskella eri mausteiden mauista, ja ruoanlaittointoa! Multa iteltäni ku puuttuu jauhopeukalo kokonaan, ni en voi muuta ku ihailla. :) Oonki useasti pyytäny Marjaa tulee mulle vaimoks, mut Verkku (Marjan mies) oli ehtiny pyytää ensin... Ja saattaa olla et ois ollu yks muukin este. :D

Marja ja Verkku ovat molemmat kemian opiskelijoita. Minkä muunlaista jääpalamuottia sitä voisikaan odottaa heiltä löytyvän? ;)

Eikä ehkä ihan tyypillisin juomalasi. ;) Marja tarjos mulle omatekemäänsä inkiväärijuomaa. Tiedän, näyttää vähän virtsanäytteeltä.

Ja kakkuakin sai, nami!

Marjal on laaja skaala purkkeja, missä on kaikenlaisia teentekotarvikkeita. Se rakastaa teetä. ^__^ (Mäki haluisin rakastaa, mut mä tykkään vaa tylsistä perusteelaaduista.) Tähtianiksia, kardemumman kotia, kanelitankoja... Nää ruusunnuput on suloisia!

Niitä laitettiin pari sellaseen siiviläkoriin...

ja sit annettiin hautua mukissa. Lukekaa oikeaoppisempi ohje täältä. :)

Innostuttiin kans selailemaan Marjan kaa yhtä jälkkärireseptikirjaa. Ai että! Vähänkö tekis mieli maistella kaikkii niitä ihania leivonnaisia ja jätskipalleroita!

Mitä teille tulee mieleen tästä kuvasta? Mulle joukkoitsemurha. :p Ku eiks ne mee yleensä johonki tommoseen symmetriseen asentoon ennen h-hetkee?

Joku laatannu...

No entäs tämä sitten? SYLKEÄ!!! ;D Hyhyyyi!

Tänks, Marja! Viihdyin! :)

Saanen lopuksi suositella tutustumaan Marjan tuoreeseen blogiin Kahden kemistin koti. :) Siel on tällä hetkellä monia veikeitä ruokaohjeita, ja ties mitä muuta sinne vielä tulee! Hei! Kahden kemistin kodin makuuhuoneen seinällä on alkuaineden jaksollinen järjestelmä (tiiätte sen kaavion)! :D Täs ei siis oo kyse mistään ihan tavallisista tallaajista! Paljon jänniä käänteitä odotettavissa!

Haha, Marja joudut lunastamaan mun kaikki hurjat lupaukset! ;)

"Minä olen maailman valo"

Viikko sitten, ku olin hengailemassa kaupungilla, näin ratikan ikkunasta suuren ristin hohtavan Tuomiokirkon edustalla. Jäin seuraavalla pysäkillä pois ja kipitin Senaatintorille pällistelemään.

Siellä oli muitakin pysähtyneenä katsomaan ristiä.

Cool hei! Tuli vähän maailmanlopun fiilis, ku kaikilla katse nauliittuna kohti valoa...

Mut aika pian se risti sammui. :( Valoshowta näemmä vasta testattiin ja "esitykset" alkoivat vasta joskus tunnin päästä (puolen tunnin välein). Mul oli kamalan kylmä, ni en jääny oottamaan.

Mut eilen menin ihan vartavasten tonne kirkolle. Tiesin ristin olevan esillä viimeistä päivää, ni oli kiire mennä katsomaan minkälainen show on kokonaisuudessaan. :)

Ihanaa musiikkia! Enää ei kyl tullut sellaista maailmanloppuoloa, ku tiesin jo mitä odottaa. Ja latisti ehk hituc tunnelmaa, ku jengi vaa käveli torin poikki edes vilkaisematta ristille päin. ;p Ne oli jo nähny sen, ihan ymmärrettävää.

Teoksen nimi on Armo. Luin netistä valoteoksen suunnittelijan ajatuksia. "Teos on armon juhlistamista. Armon puhtauden ja yksinkertaisuuden juhlistamista riippumatta vakaumuksesta tai uskonnollisuudesta." Mulle ei tullu tästä kyl mieleen mitään muuta ku Jeesus... Ja mä tykkäsin! Vaikkakin esitys oli turhan pitkä, 15 minuuttia.

Nähty, itsestäänselvyys, ei jaksa innostaa, jatketaan matkaa. Niin se vähän menee monien kohdalla.

Uusi vuosi, uusi ilme

Uudistin blogin ilmettä! Ehkä jossain vaiheessa vaihdan vielä tuon bannerinkin (yllä olevan silmälasikuvan), kun sitä joku jo ehti toivoa. ;p Vastatkaa sivun oikeassa laidassa olevaan kyselyyn. Jos tää uus ulkoasu sattuu teidän sydämeen, ni katotaan jos asialle voi tehdä jotain. :D

Entinen ulkoasu

Nykyinen. Diggaan!

Mitä ootte mieltä?