tiistai 21. elokuuta 2012

Ihmishiusponi

Meiän poniyhdistyksessä sinkoilee aina villejä ideoita, mimmosiks poneja vois tuunata. Varsinkin Emilie tekee aina tosi uraauurtavia tuunauksia (joita voinen esitellä teille joskus), ja mäki oon innostunu kehittelee kaikenlaisii idiksii.


Tää mun seuraavaksi esittelemäni projekti ei tahtonut aluks saada muiden NNKPY:läisten siunausta...


...oli kuulemma liian ällöä... ;)


Hyvät naiset ja herrat: IHMISHIUSPONI! :D

Itelläni on liian lyhyet hiukset, ni pyysin Helii ottamaan mulle talteen Reben tahi Noomin hiuksia, kun seuraavan kerran leikkaavat.

Heli sit toimitti mulle neljä pompulallista Noomin hiuksia.

Poniyhdistyksen kaksi muuta jäsentä olivat ihan ett "hyyyyyiiiiii", mut niin kuin toinen heistä myöhemmin totesi: "Nehän on vain pienen tytön hiuksia." :)

Oikea hius oli kyl triplasti vaikeempi materiaali, kuin se nylon (tms), mitä normaalisti käytetään My Little Ponyjen hiuksissa!

Eikä tää oikea hius laskeudu hirveen luonnollisesti...

Ja niitä hiuksia oli sit niinku joka paikassa! Kaamee sotku!

Normaalissa roottauksessa karvojen päät sulatetaan toisiinsa kiinni kynttilällä, mutta hiushan vain kärtsää jouduttuaan kosketuksiin tulen kanssa. Päädyin sit käyttämään Erikeepperii ja ompelulankaa. Toimi aika kivasti.

Här kommer Pippi Långstrump.

Mun ei tarvinnu kauaa miettiä symbolia Noomi-ponin peppuun. Nimi, jota Noomi tottelee ehkä jopa paremmin kuin oikeaa nimeään, on Puurokorva (sanotaanko vaik niin, ett Noomil on toisinaan erittäin hyvä keskittymiskyky) joten päätin maalata symboliksi kuvan puurolautasesta. ;)

Ja laitoin korvaan pienen läiskän sitä puuroa. ^_^ Huomatkaa myös vasemmassa poskessa oleva "hymykuoppa".

Eikö tullutkin kaunis Noomi-poni!!!


Mä ainakin tykkään tästä ihan SIKANA.

Olis kiva kuulla, mikäli teistäkin idea ihmishiusten käyttämisestä ponilla on liian inha. :D

(Ylijääneet hiukset päätyivät äitin palstalle myyränkolontäytteeksi.)

perjantai 17. elokuuta 2012

28

17.8.1984


keskiviikko 15. elokuuta 2012

Afro-sirkus

ONNEA NOOMI 6 v.!

Noomi toivoi synttärikakukseen mustikkapiirakan. Tein marsipaanista kakunkoristeeksi kaks muotopuolta sammakkoa, joista kruunupäinen oli Noomille ja kalju Rebsulle. :)





Kun Rebekka täytti 7, vein hänet elokuviin katsomaan Saapasjalkakissaa. Se oli semmoinen "laatuaikaa kahdestaan tädin kanssa" -tyyppinen synttärilahja. :) (Harmi ku en tehny siit aikoinaan postausta.)

Nyt sit vein Noomin leffaan. :) Mentiin ensi-iltailtana kattomaan Madagascar 3, dubattuna suomeks, KAKSDEENÄ. (3D tuotti mulle pettymyksen, ku kävin aiemmin kattomassa Avengersin 3D:nä. Iha turhaa!)


Ku otettiin Noomin kaa vähän valokuvia ison valotaulun luona, siihen tuli leffateatterin yks työntekijä värikäs Maragascar-peruukki päässään. Hän kysyi Noomilta, haluaisko tämä laittaa peruukin päähänsä valokuvan ajaksi. ^__^ Ei Noomi halunnut, mut vastasi, ett "Hanna voi ottaa susta kuvan, ku sulla on toi peruukki päässä". ;D Pyysin sit miehen Noomin vierelle siihen valotaulun edustalle kuvaa varten. :D Mies huikkas lähistöllä seisoskelleen työkaverinsakin mukaan kuvaan. :D Vähäks ne oli kivoja, ku tuli juttelee Noomille!


Annoin Noomille synttärilahjaks kans tommosen Ice Age -oravan. :) Ois ollu osuvampi, jos oltais menty kattoo Ice Age 4, mut se ei vissiin menny enää.

Oli kyl tosi hauska leffa! Ja tosi kivaa mennä vain yhden tytön kanssa leffaan, ku pystyy huomioimaan sen paljon paremmin, ku jos ois kaks. :)

Sit syötiin viel synttärijätskit.



Pikku-Noomi on nyt sit eskarilainen. ^__^

maanantai 13. elokuuta 2012

Lahkon kesäkonferenssi


Tää postaus sijoittuu keskikesälle. Oltiin taas hellareiden juhannusjuhlilla Keuruulla. :)

Tasan vuosi sitten konffassa esiteltiin mun osittain luomat Fida Kids -hahmot. (Viime kesän Fida Kids -postaus täällä.)


Rebe ja Noomi väritti Bitin, Loikan ja Findan.



Tänä vuonna pääsyy mun konffaanmenolle oli Esengon levyjulkkarit. Mä oon suunnitellu niiden levyn kannen!!! ^___^ Mun eka levynkansi, jeeij!


Olin tosi ylpee, ku konffan levykaupassa oli Esengon levyille järkätty ihan oma pöytäkin! ^__^

...ja vieläpä ihan Victor Klimenkon pöydän vierestä! ;)

Haha, tää pitää viel kertoo! :DDD Noomi ei vauvana oikeen osannut syödä tuttia, ni häntä on jäänyt kaihertamaan tämä vääryys, että muut on saanu syyä tuttia mut hän ei. No, yks Helin kaveri sit toi Noomille tutin lainaksi. ;D Noomi sai luvan syyä tuttia kahden päivän ajan, mut enempää ei, ettei hampaat menis vinksalleen. :D HAHA! Reppana Noomi!


sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kuiviin imaistut ötökät

Ei sentään ajettu Lapista Helsinkiin yhteen otteeseen, vaan käytiin vähän morjenstamassa muutamaa sukulaista Siilinjärvellä, joita ei nähty siel Lapin sukukokouksessa.

Löydettiin Reben ja Noomin kaa pihalta jonkun siivet. :/

"Tulkaa äkkiä kattomaan", tytöt huusivat Helille ja mulle, ku bongasivat tommosen oudon öttiäisen. Yritin muistella pienenä katsomiani Maija Mehiläis -jaksoja, mut en osannut tehdä lajimääritystä.

Niit samoi otuksia löyty useampikin, mut osa niistä oli imetty kuiviin! O___o Karuu!!!!

Mut kävi sit ilmi, ettei niit oltukaan imastu niskan kautta, vaan ne oliki sudenkorennon koteloita (tai siis vissiin "toukkia")!

Oli kiva käydä aina välillä tsekkaamassa, mitä vauveliineille kuuluu. Siivet suoristu tosi lyhyessa ajassa. :)

Tipat

Yks sudenkorento oli ruvennu kuoriutumispuuhiin katiskan sisällä... Päätettiin Helin kaa auttaa sitä ja käännettiin katiskaa niin, että se sudari pääs kipittää verkon oikealle puolelle.

Ei ehkä olis kuitenkaan pitäny mennä häiritsee sen syntymispuuhia, ku sen märät siivet liistrautu vähä sen kroppaan. :S Sen ois ollu tärkeetä pystyy kuivattelee siipensä suoraan alaspäin. :S

Oli jännää seurata myös niiden surviaisten värin vaihtumista. Ne kehitty melkeinpä silmissä!

Oikeesti ei menny varmaan ees tuntia, ku meiän katiskasudari oli jo ihan aikuisen näköinen. ^___^ (Yleisesti ottaen mua ällöttäis tommoset ötökät, mut tiesin, ettei noi tost ilman varotusta lennä naamalle.)

Mut voi kurjuus, sen siipi todellakin vahingoittui. :'( Kattokaa tota vasenta etusiipee. Iha vinksallaan. :( Mut oikeesti, ei se ois päässy sielt katiskan sisältä ite pois!!!! :(

Heli ja suojatti. Sudenkorento räpsytti vimmatusti siipiään, mut ei päässy lähtee lentoon. :/ Muut korennot oli lähteny melko pian ku olivat saaneet siipensä kuivaks.

Noomi ja Rebe näyttävät sudenkorennolle mallia, miten kuuluu lentää.

Ku se ei lähteny ite lentoon, vaik ootettiin aika kauan, ni päätettiin "heittää" se ilmaan. Se lensi ku mayday mayday -helikopteri ja räpsähti nurmikolle. :( Toisella heitolla se lens jo vähän paremmin, mut putos taas alas, nyt mansikkapenkkiin.

Jätettiin se oman onnensa nojaan...

SOOORIIII!!!!!

Tytöt halus aarteikseen noit onttoja toukkia. ;p





Jos joku osaa tehdä lajimäärityksen, ni oisin taas kiinnostunut kuulemaan. :)

(Tässä postaustani tukevaa tekstiä sudenkorento.fi -sivustolta: Kuoriutumisvalmis toukka lopettaa syömisen, etsiytyy pois vedestä sopivalle alustalle kuten ruo'onpätkälle, kuivattaa itsensä ja kuoriutuu. Tässä vaiheessa aikuinen korento on jo toukkanahan sisällä kokonaan valmiiksi kehittyneenä. Kuivuttuaan tarpeeksi toukkanahka halkeaa ja esiin ryömii nuori, kostea, pehmeä ja ryppyinen korento. Nuori sudenkorento pumppaa siipiinsä nestettä ja tyhjentää ylimääräiset nesteet ruumiistaan ja lentää lopulta matkoihinsa kasvamaan aikuiseksi. Kuoriutuminen voi kestää paristakymmenestä minuutista jopa kolmeen tuntiin.

Kuoriutuminen on vaarallista, ja hyvin suuri osa korennoista kuoleekin juuri tässä vaiheessa, sillä ne ovat pitkän aikaa esillä ja lentokyvyttömiä. Usein korennoilla näkee vääntyneitä takaruumiita, ryppyisiä siipiä tai muita "kehitysvammoja", jotka ovat syntyneet epäonnisesta kuoriutumisesta. Kova tuuli voi tiputtaa korennon maahan, lajitoveritoukka saattaa kömpiä kuoriutuvan aikuisen päälle ja näin murskata hennot siivet, tai väärään paikkaan osuva heinänkorsi rusentaa siiven käyttökelvottomaksi.)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...