torstai 13. huhtikuuta 2017

Tarjoiluehdotus

Tiiättehän ku nois elintarvikepakkauksissa on usein teksti Tarjoiluehdotus.

Onks se joku EU-direktiivi, ett se tarjoiluehdotus pitää aina olla?



"Kerää metsästä roskia ja tarjoile puolukat niiden kanssa." 

Sitä paitsi pakkauksen sisältö ei vastaa enää tommosia terhakoita, palleroisia puolukoita.

Ei mul muuta.

#firstworldproblems  #ihanhyväähilloa

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Limu-Petteri

 


Kirjoitin vuonna 2011 blogissani, että olen löytänyt lyhtypylväästä ja junasta tarrat, jotka keräsin talteen (lue tästä). Ensin vuonna 2009 löytyi "Anna hali Angsti-Petterille". Kaksi vuotta myöhemmin löytyi "Sano moi Pimu-Petterille". (Ne oli ehkä tarkoitettu jätettäväksi paikoilleen, mutta omin ne.)



Eilen Rikhardinkadun kirjaston vessassa:






Hienot graffitit ja kivat tarrat, tykkään teistä!

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kirppariuutisia

Porvoon Kevätkirppiksellä oli myynnissä sakset. Tai saksilta ne musta näyttivät...



 Joku siveellinen myyjä oli hankkiutumassa eroon taulusta Olarin kirppiksellä.


Tää on mielestäni jo AIKA hyvä sattuma, on sentään vuosi 2017! :D Kaivarin kanuunassa oli myynnissä mun kännykän identtinen kaksoissisar (8€, en ostanut).  


Mut tämän ostin! Porvoon Kevätkirppikselta eurolla! 


Mun ystävä oli bongannut mulle tämmösiä ihanuuksia! Ponille oli laitettu hintaa jossain kierrätyskeskuksessa 0,50€!

Aikuisten pussilakana, hihii! 5€ (Iso Roban Fida)

Oijoi, alkuperäinen Maija! Tossa on yhdeksän pientä taskua! Tää kuuluu seinälle. 2,80€ (Iso Roban Fida) 


 Kaksi Halinalle-lasia, 0,50€/kpl. Takana pilkottava mulla oli entuudestaan. (Koivukylän Kierrätyskeskus)

2€ (Nihtisillan Kierrätyskeskus) 

Sarviksen herkullisen värinen säilytysrasia, 1€. Vetää about puol litraa. (Puotinharjun Fida)

Toi oli kyllä todella edullinen hinta Sarviksesta, kun kuntokin oli hyvä!



Sit tässä seuraavaks on mun vauvakuva. :) (Ei löytynyt kirpparilta, vaan ihan omasta valokuva-albumista osui silmiini viikko-pari sitten.) Musta on kiva kattoa vanhoista valokuvista, mitä kaikkia kangaskuoseja noina aikoina oli käytössä.


Mulla on tässä kuvassa Monchichi-tyynyliina, mimmoista en tiennyt meillä olleen! Ja muistin, että oon nähnyt tommosta kangasta myynnissä Hakaniemen Fidalla! Mietin silloin, että "Tykkään tosta kankaasta, mutten rakasta, eli en osta." Siitä on pitkälti yli kuukausi kun kävin siellä kirpparilla, mutta päätin lähteä tsekkaamaan, jos se sattuisi olemaan siellä vielä. 


Ja oli! Jeeeeee ostin pois! (3,50€ -50% eli maksoin 1,75€)


Sitten sielt Hakaniemen Fidalta menin käymään Sörkän Fidalla, ja haha siellä silmiini osui ton vauvakuvani peittokangasta! :D Vähän eri väreissä tosin. Ostin senkin pois (4€ -50€ eli 2€). 

(Kutsun tota Jumalan huumorintajuksi.)


 Malmin Fidalla oli myynnissä tämmönen avaimenperä. Pakkauksen toisella puolella oli teksti:


Apua... :D

lauantai 21. tammikuuta 2017

Hanna leipoo siilipullia

Mun äitillä oli eilen synttärit. Halusin yllättää hänet leipomalla pullaa. En oo varsinainen jauhopeukalo, mutta olipa lopputuloksena pulla, tai vaikka menisi pipariksi, ajatushan on tärkein.

Menin illalla töiden jälkeen äidin luokse leipomaan. Siskonikin oli tulossa kylään, ja häntä ajatellen päätin tehdä pullat gluteenittomana. Otin Kinuskikissan blogista idean tehdä siilipullia.

Oon saanut lähiaikoina vähän itseluottamusta ruoanlaiton suhteen, ja tähän leipomisurakkaankin ryhdyin selkä suorana. (En hei oo enää se sama, joka leipoo täytekakkuja palasokerilla!)



Gluteenittomat siilipullat Hannan tapaan

Sulata voi ja sekoita se lämpimään maitoon, murenna hiiva joukkoon ja sekoita. 

Totea unohtaneesi lämmittää maito. Kaavi klimppimössöksi jähmettynyt rasva kylmän maito-hiiva -seoksen pinnalta ja sulata se kattilassa uudelleen. Kaada takaisin maidon joukkoon. Varo tappamasta hiivaa, ellei ole jo kuollut.

Lisää joukkoon sokeri, suola, kardemumma, kananmunat ja 11 dl jauhoista.

Totea ostamastasi gluteenittomasta jauhoseoksesta tulevan vain 7 dl. Jatka vehnäjauholla. (Se siitä gluteenittomuudesta.)

Vaivaa taikina hyvin.

Kun taikina on vaivattu, totea unohtaneesi kananmunat. Lisää ne nyt.

Anna kohota liinan alla vähintään puoli tuntia.

Mene katsomaan televisiota. Nuole taikinaiset kätesi ranteita myöten ja murustele kuivaa taikinaa sohvalle.

Puolen tunnin päästä totea, ettei taikina ole kohonnut. Panikoi. Kysy facebookissa tai vauva.fi -keskustelupalsalla reseptejä, missä pääraaka-aineena kohoamaton pullataikina.

Totea taikinan olevan ihan ok. (Gluteeniton pullataikina ei kohoa kuten normaali pullataikina.

Kun taikina on kohonnut, sekoita 4 tl leivinjauhetta ja 1 dl jauhoja keskenään ja sekoita ne taikinaan.

Eli kaada leivinjauhe taikinan päälle, kaavi se hädissäsi siitä pois teelusikalla ja vasta sitten sekoita se jauhojen kanssa.

Pyörittele n. 20 pullaa pelleille ja anna kohota vielä 20 min. 

Muotoile pullista siilin muotoisia ja leikkaa piikit saksilla. Totea, ettei talossa ole rusinan rusinaa (ei edes mysliä, jonka seasta nirpiä muutama) siilien silmiä varten.

Panikoi.

Ota jääkaapista löytämästäsi kuivaluumupussista yksi luumu. Leikkaa siitä pieniä paloja ja asettele ne kiinni siileihin.

Voitele kananmunalla. Paista uunissa 200 asteessa 10-12 min.


:D Siileröinen!


Hyvää synttärii, äiti!


(Alkuperäinen pullaohje täällä. Tein tupla-annoksen.)

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Titi kasvoi aikuiseksi


Vietin viime kesäkuussa kaksi viikkoa ihanan isokoskelon poikasen, Titin, kanssa sukulaisteni mökillä pikkuisessa saaressa. Muistele tästä klikkaamalla, miten suloinen Titi oli!

Kun palasin kotiin mökiltä, jäi ihan hirveä ikävä tuota nilkkojen välissä hengaavaa untuvikkoa! (Oli meinaan ollut perin ainutlaatuinen kokemus hoitaa linnunpoikasta.) Yleensä käyn siellä mökillä vain kerran kesässä, mutta nyt oli pakko päästä vielä uudemman kerran. Piti päästä katsomaan, millainen Titistä oli parissa kuukaudessa varttunut. Ja tällainen näky mua elokuussa odotti:


It's a girl! Se oli kasvanut huimasti! Untuvaa ei ollut enää kuin niskassa. Titi oli kuin teini-ikäinen, joka kokeilee uutta kampausta, mikä ei vaan toimi! :D


Titi ei ollu enää kiva. :( 


Eikä Titikään tykännyt musta enää.


Häijyläinen!


Pysytteli visusti Penan (sen emon) lähettyvillä. Sinänsä ihan hyvä hänen tulevaisuutensa kannalta: Ei parane tehdä tuttavuutta kaikkien ihmisten kanssa, ettei joudu keittoainekseksi! Mut olin mä vähän loukkaantunut.

Ennen Titille kelpasi uintiseuraksi kuka vain, mut nyt ainoastaan Pena.






Titi ei vielä osannut lentää, mutta oli kivaa seurata sen lentoharjoituksia.



Kyllä Titi osasi jo kalastaa omat ruokansa, mutta Pena ruokki sitä vielä vähän.

Kaksi kuukautta aiemmin kala piti hienontaa, mutta ei enää. :)

Kesäkuussa musta oli söpöä, että Titi nukkui sisällä...

...mutta nyt ei enää. Haisi! (Huom! Edelleenkin siis tavoitteena oli, että Titi lähtee talveksi etelään, eikä jää lemmikiksi.)

Toin virkkaamani amigurumi-Titin moikkaamaan esikuvaansa. Titi ei vieläkään lämmennyt.




Noina kahtena päivänä, mitä olin mökillä, oli ihan tosi tuulista. Mä yks kerta otin sieltä mökin naulakosta ylleni nilkkoihin asti ulottuvan valkoisen turkistakin ja menin ulos. Titi loikoili mökin edustalla, ja mut nähdessään se PINKAISI kalliolta alas veteen, ku pelkäsi että olen jääkarhu tms. ;D Haha, parka! (Vein takin pois, koska eläinrääkkäys.)



Illemmalla saaren edustalle uiskenteli kolme isokoskelonaarasta! Titi niiden mukaan joo!!!!!!

Viittoiltiin ja maaniteltiin Titiä pulahtamaan veteen tekemään tuttavuutta kolmen lajitoverinsa kanssa (ihan kuin lintu olisi joku koira, joka tottelee). Ei mennyt. Mutta kun hain taas sisältä sen valkoisen turkistakin, johan meni! ;D


"Moi kuka sä oot, tuu meidän kanssa, sä voit lentää meiän kaa myöhemmin etelään jos oot kiva!"


"Joo en oo tulossa."


"Siitäs saat ku pelottelit!"


Tein myös isosta Titistä videon:




Tuon elokuisen vierailuni jälkeen mulla ei jäänyt Titiä ikävä! :D Mutta toki toivoin, että se ymmärtäisi muuttaa talveksi pois (Wikipedian mukaan Suomen isokoskelot muuttavat talveksi Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan, mistä löytyy sulaa vettä).


...............


Kyselin vielä jälkikäteen Titin kuulumisia:

7.9.-16 "Titi lentää jo pari kertaa naapurisaaren ympäri ja tulee sitten takaisin."

12.9.-16 "Opetettu olemaan omillaan. Jätetty mökille pariksi päiväksi ilman huoltajaa. On hengissä. Kuisti oli rapattu hyvin."

1.10.-16 "Jätettiin kahdeksi päiväksi yksin. Ei ole näkynyt. Naapurisaaressa näkyy koskeloita, olisiko mennyt sinne."

3.10.-16 "Titiä ei näkynyt. Katotaan keväällä tuleeko takaisin."


Eli loppu hyvin, kaikki hyvin (ehkä)!!!! Nähtäväksi jää, palaako Titi ensi keväänä Penan mökin alle pyöräyttämään poikaset (joista saa kyllä sitten viedä kaikki poikaset mukanaan)!




lauantai 29. lokakuuta 2016

Kutistunut Mikko Alatalo


Mun siskontytöt olivat syyslomalla mummolassa, ja askartelivat kutistemuovista. Tää oli mulle aivan uusi tuttavuus. Halusin kokeilla itsekin!



Kutistemuovi on semmosta piirtoheitinkalvon näköistä (nuoret lukijani putosivat tässä vaiheessa kärryiltä ;)) muovia, mille ensin piirretään, sitten teos laitetaan uuniin, missä se kutistuu yli puolet pienemmäksi ja paksummaksi. Uunituksen jälkeen muovi ei ole enää taipuisaa, joten lopputuloksesta voi tehdä vaikka korun tai avaimenperän.

Mä en ihan hirveesti käytä koruja, mut halusin tehdä omasta teoksestani jotain niin siistiä, etten unohtaisi sitä keräämään pölyä.

Kävin selaamaan äidin lehtiä, ja yksi kuva oli ylitse muiden:

 Alatalon Mikko! Siinä hieno aihe korulle!









Siniset lasit pelasti tän mun piirustuksen! :D Ilman niitä tää ois jäänyt pelkäksi "miehen naamaksi".


Vaikka tää kalvo onkin tosi liukasta, joillakin puuväreillä pystyy värittämään. (Joillain puuväreillä väri ei yksinkertaisesti tartu kiinni.) Ääriviivoihin käytimme permanenttitussia.

Ennen uunitusta tein Mikon päähän reiän rei'ittimellä.

Siellä se Mikko lepää uunissa pellillä.


Valmis, väritetty teos laitetaan 125-asteiseen uuniin muutamaksi minuutiksi. Tytöt patistivat mua seuraamaan, mitä Mikolle käy uunissa. Hetken olin aika kauhuissani, kun muovi alkoi muuttamaan muotoaan; näytti siltä, että hartaasti väkertämäni Mikko meni vallan piloille! 


Mutta hyvin siinä lopulta kävikin, huh!




Muovi kutistui aikalailla!



O se hieno!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...