tiistai 27. joulukuuta 2011

Kesäkonffa (osa 1/3: töissä)

Ei oikeen inspaa kirjottaa mitään talvisia juttuja, koska ku vilasee ikkunasta ulos ni sielhä on ihan syksyistä... Mut kerronpa sit jotain kesäjuttuja! :)



Olin tänä kesänä ekaa kertaa konffassa töissä. Oon ollu konffas melkein joka kesä, mut vasta tänä vuonna tuntu ett siel oli kivaa... (Konffa on semmone hellareiden perinteinen, 5-päiväinen juhannuskonferenssi tuol Keuruulla. Tänä vuonna siel oli kävijöitä jtn 30 000 - 60 000)

Olin siis Fidan pisteellä töissä.


Rebe auttoi hummipisteen rakentamisessa.


Meiän pisteellä oli töissä neljä böönaa. Kerättiin ylös Fidalle vapaaehtoistöihin mielivien ihmisten yhteystietoi, Fidamiini-lehden tilauksia yms.


Heti meiän pisteen vieres oli Fidan tinttamareskejä, joiden rei'istä ihmiset sai tunkea naamansa ja ottaa kuvia.


Reben versio.


Noomin versio.


Niit ihmisii oli aika huvittavaa kattoo sivulta. ;D





Oltiin tänäkin kesänä majottautuneena n. 20 kilsan päähän, Mänttään, semmoseen opiskelijaluukkuun. Tällä kerralla kukaan ei onnistunut lukitsemaan itseään mihinkään. ;) (Vuotta aiempi postaus konffasta)











Olin töissä kuus tuntii päiväs, mut jäi mulle aikaa hengaa tyttöjenki kaa.


Noomin pitää viel vähä hioa kuplanpuhallustekniikkaansa...


Heli soitti huilua täydelle teltalle.


Tänä vuonna lapsille hurvittelua tarjosi Mustameri eli kymmenet jättirenkulat (muistaakseni jtn sisäkumeja traktoreiden renkaista). Etsi punapaitainen Rebekka. :)


Viime vuonna renkaiden tilallahan oli labyrintti.





(Toi kynsijuttu oli semmonen, ett ku olin hukannu mun rakkaat sakset, ni päätin olla leikkaamatta yhen sormen kynttä ennen ku löytäisin ne sakset. Kato ett muistaisin siit pitkästä kynnestä, ett pitää jatkaa etsintöjä. I know, I'm weird!)



Siel teltassa, missä oli mm. ne Fidan esittelypisteet, oli iso näyttö mis pyöri videoita. Meitsi! ;D Kato seuraava video:




Ite en valitettavasti nähny, mut mun yks työkaveri kerto ett sen TV-ruudun edessä oli välillä joukko lapsia, jotka innoissaan matkivat tota mun "aasitanssia". AWWW!!! ;DD

Joo Fidal oli konffassa siis iso aasikampanja, minkä oheistuotteina jaettiin ihmisille aasinkorvapäähineitä. Ne oli oikee hitti varsinki lasten ja nuorten keskuudessa! :D Kaikki halus aasinkorvat! :D


Oli sööttii ku Fidan johtajillakin oli aasinkorvat päässä. ;D


Onko tuttu mies? :D Mä en aluks tunnistanu... vasta sit ku hän oli poistunu pisteeltä juttutuokiomme päätteeksi. Kaverini otti tän kuvan vaivihkaa. ;) (Kyl mä nykyään jo tunnistaisin!)


Aasitytöt


Reben takana seisoi uutistenlukija Keijo Leppänen! Selkeesti tunnistettavissa, eikö? :D


BonChavalje (joka oli samalla pisteellä kanssani töissä) sai sukulaiseltaan lahjaksi vanhoja, nuhruisia poneja!!! Ja BC antoi mulle niistä kaksi ihanaaihanaaihanaa!!!! ^____^


Ton vaaleenpunasen ristin Hummiponiksi (olin Fidalla humanitaarisen avun assistenttina). ^___^ En aio pestä noita ollenkaan!



Mut ettei tääki postaus menis pelkäks poneiluks, loppukevennykseksi video konffassa vesisateella (ja sitä vettä tuli konffan aikana PALJON) kuvaamastani koirasta. Se oli niin liikkis!!! :DDD

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

NNKPY:n pikkujoulut

Vietimme alkuviikosta NNKPY:n eli Nuorten naisten kristillisen poniyhdistyksen pikkujouluja. ;) Me ponikorjaamolaiset, eli mä, BonChavalje ja EK, otettiin juhliin kaikki ponimme ja niitä on PALJON! :D Yhteensä 133!






Ponit laitumella.

Järjestimme ponien missikisat! ^___^ Eka me valittiin kunkin poneista kolme ponia kisaan. Sit BonChavaljen mies valitsi (urhoollisesti) voittajat niistä yhdeksästä ponista. :D Hihi!


3. sija: Stripes, 2. sija: Sunlight, 1. sija: Sugarberry


Ja sama pikkuponeilla: 3. sija: Baby Stargaze, 2. sija: Christmas Baby Pony, 1. sija: Baby Glory


Sit BC:n koirat saivat myös valita kauneimman ponin. Valinta tapahtui kumoon kaatamalla. ;) Toinen koira oli myös sitä mieltä, että valkoinen mansikkakuvioinen poni oli kaikista kaunein!


Järjestettiin ponit poseerauksittain riveihin.


Jos meil on nyt yhteensä 133 ponia, niin paljonkohan meillä mahtaa olla vuoden päästä tähän samaan aikaan?!! :D



Tää oli tämmöinen kepeä johdanto joulutehrvehdykseeni:




Siunattua joulua kaikille blogini lukijoille tasapuolisesti!

Vaan eipä sittenkään aivan tasapuolisesti... Seuraaville henkilöille erityisen hyvät jouluntoivotukset:

Huokunin tykkääjät Facebookissa:

Adwin K.
Agnetha L.
Anna V.
Anni N.
Anni R.
Annieveliina H.
Anni-Maarit S.
Benitha L.
Ekku J.
Emma M.
Hanna V.
Heli K.
Iisak K.
Inka S.
Jasmine S.
Jim H.
Joel H.
Jonna K.
Lasse M.
Laura L.
Maarit J.
Mari M.
Mari R.
Mari 'Nukke' V.
Maria T.
Marja H.
Mia M.
Mika V.
Milla V.
Neta B.
Nora T.
Olavi N.
Olga T.
Olli-Pekka L.
Paula L.
Pauli J.
Petri K.
Samuel K.
Sanna S.
Senni R.
Siiri L.
Soile J.
Sonja G.
Susanna S.
Suvi K.
Suvi S.
Taija T.
Tarja H.
Tea T.
Tiina H.
Tuija R.
Äitiliini


Huokunin seuraajat Bloggerissa (saattaa olla samoi nimiä kuin yllä):

Aguila
Annairina
Annieveliina
Anu
Arman
Bambi
Bette
Eepu
Ekku J.
Emmi
Helltenshi
Homosienih
Jasmin
Jesse M. A.
Kiti Momo
Leena S.
Lenore
Marja
Morgenstern
Miriam K.
Olli-Pekka
Paula
Petra
Pia
Pimpero
Raakki
Ressu3!
Sanni M.
Shae
Sipu
Sunny
Säde A.
s0
Teja
Tiijukka
Vilma
Zefora



Sekä henkilöt, joiden tiedän olevan ahkeria blogini lukijoita:

Arja
Isä
Katja K.
Tom ja Anna

tiistai 20. joulukuuta 2011

Pietari vol. 17 - The end

Kaksi yötä Pietarissa! Paljon jäi näkemättä, mutta paljon tuli nähtyä ja koettua! Lokakuu ei ehkä oo se paras aika vuodesta reissulle, koska aina välillä tuli vettä ja tuuli kylmästi. Mutta päivässä oli aika hyvin valoisaa aikaa, ja koska ei ollu mikään paras turistikeli, niin kaikki muut turistit eivät olleet pyrimässä jaloissa. :) Haluun ehdottomasti vielä joskus uudestaan Pietariin! Miksei jo ensi kesänä...




Vielä ennen lähtöä söimme Tatjana-mummon kokkaamia herkkuja. Eikä ruokalajit tokikaan jääneet vain yhteen sorttiin.




Toi lihajuttu oli ihan törKEEN maukasta, vaikkakin siinä oli jotain läskinpalasia joukossa. Jami!






Svetlana aikoi jäädä vielä Tatjanalle kylään, niin lähdettiin kohti Suomea äitin kaa kahdestaan. He kyl tulivat saattamaan meidät bussille. BUSSILLE!!!! Ei tarvinnu enää mennä semmosessa pienessä sillipurkissa kiitos Herralle! Svetlana pyys miesoppaalta meille paikat aika edestä, ku mulle jäi vähä trauma siitä tulomatkasta. Se miesopas oli tosi mukavan olonen, mut puhu pelkästään venäjää ja vähä saksaa. Mut se sano pitävänsä meistä hyvää huolta ja kuulemma sanoi rakastavansa meitä. ;D



Ku oltiin ajettu jo jonkin matkaa, tunsin että mun kenkä osui johonkin pehmeään. Aattelin, ett olin vahingossa pudottanut jalkotilaan jotain, eväsleivän tms. Mä sit vääntelehdin ja kurottauduin koskemaan siihen ja ARVATKAA MITÄ SIELLÄ OLI!!?!?!!!!! JOTAIN SISÄELIMIÄ PIENESSÄ PAKASTEPUSSISSA!!!!! YÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄKKKKKK!!!!! Joku oli tietty ostanu kissalle tms. herkkuruokaa, mut nyt se oli MEIÄN jalkotilassa pitkinpoikin! Onneks oltiin just pysähtymässä tauolle ni pääsin pesee kädet. Pistin äitin siivoomaan sotkun, ku se on tottunu kaikkiin ällöjuttuihin töissään. Mä en ois pystyny. Hyihyihyihyi!!!! Ei tullu kukaan meille sanomaan, ett taitaa olla hänen ostoksensa joutunut hukkateille. Heitettiin herkut roskiin ja vietiin roskasäkki bussista kauas pois yäk.



Siel bussissa ei ollu taaskaan muita suomalaisia. Yks mies osas vähän englantia, mut se selvis vasta tyyliin vikan tunnin aikana. Harmitti ku ei tajuttu mitään oppaan puheista, ku se puhu mikkiin tosi paljon. Ois ollu kiinnostavaa tietää mitä se kertoi. :( Pissataukojen pituudet opas näytti meille sormin (5 sormea = 5 minuuttia), mut muuten oltiin aika ummikkoina. Mut se oli jotenki liikuttavaa, miten ne kuitenkin piti meitä omina jengiläisinään, ku kerranki joutuivat hakemaan meiät pois yhestä väärästä passintarkastusjonosta. :D

Ennen rajanylitystä pysähyttiin yhteen Tax free -myymälään. Oppaamme pyys äitii ostamaan hänelle röökii. O____o Wooot! Sitä sai ilmeisesti ostaa vain yhen paketin per nenä, ni hän toivoi äitin ostavan hänelle. Mä olin vähä hämmentyny moisesta, mut kyl me sit ostettiin. Kaikki piti tehä tosi salamyhkäisesti... Myöhemmin ku annettiin röökit sille oppaalle, se antoi meille vähän enempi rahaa palkaks, ku mitä se paketti oli maksanu. Ja anto meille viel jonku viinapullon kiitokseks, mut pyöritettiin vaa päätä sille ja sanottiin "njet alkohol". Se oli eka vähä hölmistynyt, mut sit rupes hymyilee ja tais olla ihan tyytyväinen ett sai pitää pullon ite. ;p

Meiän passit tarkistettiin VIIS kertaa siel Venäjän puolella! VIISI!!! Ihme psykoi!

Oli jännä miten heti ku tultiin Suomen puolelle, tuli semmonen olo ett vaikka hetkee aiemmin äiti ja mä oltiin oltu ainoot ulkomaalaiset, nii nyt kaikki muut oli ulkomaalaisia paitsi me. ^___^ Tuli vähä turvallisempi olo, tiet ja liikennemerkit alko näyttää tutuille ja sai avata kännykän taas.











Tähän sit loppu Huokuni goes Russia -matkakertomus. Kiitos kun jaksoitte kaikki 17 pietaripostausta! :)

maanantai 19. joulukuuta 2011

Pietari vol. 16 - maatuskapostaus



Yks syy, miks halusin käymään Venäjällä, on maatuskat! Ihanat ihanat maatuskat!!! (Venäläisittäin niit sanotaan matruskoiks...)

Matti-ystäväni kertoi, että suuri maatuskakeskittymä on turistien suosiman Verikirkon lähettyvillä. Verikirkko eli Kirkko veren päällä on Aleksanteri III:n isänsä (eli Aleksanteri II:n) kuolinpaikalle (murhattiin vuonna 1881) rakennuttama kirkko.

Toivottavasti tykkäätte maatuskoista, koska nyt seuraa satamiljoonaa kuvaa niistä. :D












Tätä kuvaa käytin tossa Huokuni goes Russia -bannerissani.



























Itkevä maatuska!






Tää kuva on ommattu Sannalle. :D

















Tämmönen perusmaatuska on ehkä mun lemppari kuitenkin, vaikka muutki on kauniita!


















Pikkipikkiriikkinen miniminimaatuska. ^__^ Ei hirveen koristeellinen, mut on siinä yritystä.





Ohhh, tän laarin äärellä kuolasin!!! Pieniä kännykkäkoruja nammm!!!! Mun luurissa ei oo reikää kännykorulle, mut oli silti pakko ostaa noita!











I'm walking in the aiiiiirrr

















Sanna, tääki on sulle! :P






Great Charle
















Lapsille omia maatuskoita.




Oijoijoijoiiiii!!!!! Valinnan vaikeus äääää!!!









Oisin halunnu ostaa tän kirjan (vaikkakin ihan auringon haalistama), mut en uskaltanu kysyy... :/






Äh, mua harmittaa ku en ostanu tota mustaa korttipakkaa! :(


















Ihaniiihanaiiihaniiiiii!!! Ostin tämmöset!











Näit karkkeiki ostin. ^___^ En oo vielä raaskinu avata ja maistaa.










Nää kännykorut ostin. ^__^ Teki koko ilta mieli vaa pyöritellä näitä kämmenissä, ku ne on niin SULOSIA!!!!!! Tarkotuksenani oli antaa näitä tuliaisiks, mut en raaskinutkaan antaa ku yhen ja seki teki kipeää. ;D



...ainii se Verikirkko oli tämmönen...






Haluun tonne maatuskaparatiisiin vielä uudestaan!!!! Ainoo miinus oli, ettei ollu yhtään maatuskapostikorttei. :/ No, emmä kyl ois niitäkää raaskinu muille lähetellä vaa todnäk oisin pitäny ne ite. ...tai lähettäny itelleni. ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...