Saksikäsi Hanna Orimattilassa

Kävin tänään äitin kanssa Orimattilassa perhetuttuja morjestamassa. Mun ois kyl pitäny jäädä kotiin taittamaan, ku Dynamiten deadline alkaa painaa taas päälle. Mutta lähdin kevein mielin – läppäri pakattuna auton takapenkille! :p No, avasin mä sen koneen Orimattilassa, mutta emmää kyl taittanu yhtään. Oli vähän muuta tekemistä.

Tää oli mun ehk neljäs kerta Orimattilassa (Helsingistä siis about tunnin ajomatkan päässä), nii osasin jo liikkua siel kylillä. Menin tietty kirpparille! :) Harmi, ku ei siellä ole ku yksi kirpputori, mistä saa jotain muutakin kuin ruosteista romua ja pöysiä kirjoja. Tässä tietoja:

Kirpputori Piparuuti

Itsepalvelukirpputori. Ei mitenkään hirveän laaja, mutta ihan mukavan kokoinen. Kun toinen shoppailija kävelee vastaan, niin huomaa käytävien ahtauden. Mua alko ärsyttää se ku siel kirppiksel oli yks kovaääninen jahkaaja-mummeli, ni sen juttuja ei päässy pakoon, ku sen ääni kantautu hyllykköjen ylitse huoneen jokaiseen kolkkaan. Ja sit joku pikkumuksu huus toisella puolen huonetta "AAPUAA", ku oli kiivennyt johonkin hyllyyn, eikä sen holhooja tajunnu mennä auttaa sitä sielt alas. Kälä kälä kälä kälä! Ja sit aivastutti, ku siel oli vähä pölystä. Mut kyl mä siellä joka tapauksessa käyn joka kerta. Ihan kiva kirppis! :)

Kirppislöydöt:

Retrot verhot (4,50 e) ja 6 kpl kirsikka-kuvioisia lautasia (2 e) <3

Valkoinen hame (1 e, sarjassamme "Kukaan ei tuu näkee tätä mun päällä") ja kaks paria varvassukkia (1 e ja 50 cnt)

Ja viimeisenä: valkoinen söötti toppi (2 e), jonka taisin kyl jo ehtii
sävyttää vaaleanpunaiseksi pyykkikoneessa. :S Voih.

Sit arvatkaas mitä?! Syy, miksi päätin lähteä tänään äidin mukaan Orimattilaan, oli ett menin harjoittelemaan tukanleikkuuta! Mun äiti on leikannu mun tukan from the beginning ja mun siskokin osaa leikata, nii miks en minäkin! En oo koskaan ennen tullut ajatelleeksikaan, että MINÄ leikkaisin jonkun hiuksia, mutta ku mun yks kaveri muutama päivä sitten tiedusteli multa, josko leikkaisin hänen hiuksensa, nii rupesin funtsii. Miksen...? ;p Ni just sopivasti äiti oli sopinut leikkaavansa tämän ystävänsä hiukset, nii mä lähin ottaa oppia. :) Ja sain sit jopa leikkaa talon isännän tukan! :D Cool!

Kyllä mulla sydän tako ku otin sakset ja kamman käteeni! Hiukset on niin... niin... ne on pääasia! Kruunu! TÄRKEÄ osa ihmisen ulkonäköä! Mitä jos mä pilaisinkin kaiken?! O__o No, onneks tälle eläkeläismiehelle ei oo ulkonäkö nii justiinsa. :D Ja äiti lupas tsekkaa lopuks, ettei jää mitään lovia tai pitkiä haituvia mun jäljiltä sen miehen päähän.

Oijoi... se oli kuin saunavihtaa olisi leikannut! Oli niin kovat hiukset! Toivottavasti tällä mun kaverilla (jonka hiukset ovat vuorossa huomenna!) on vähä helpomminkäyttäytyvät hiukset! En haluu, ett se joutuu menee mun jäljiltä hattu tiukasti päässään lähimpään parturiin korjattavaks. ;D Voin raportoida tänne sit, miten sekin sessio sujui! :D

Tässä kuvia tän päivän työstä. "ENNEN" ja "JÄLKEEN"

Uskaltaisitteko antaa mun leikata teidän hiukset?! ;) Kysyin äitin rehellistä mielipidettä, ja se sano, ett antais mulle kouluarvosanan 7 tai 8. Mut kehu, ett ensikertalaiseks tein hyvää työtä! Ja Einon hiukset oli viel nii vaativat! Sanokaa mitä sanotte, mut ite oon ainaki ihan ylpee aikaansaannoksestani. :D Eiku hei, sanokaa rehellisesti! Haluun oppii!

Btw, se siitä keväästä! Tää kuva on kotimatkalta eli viitisen tuntia ton ekan kuvan ottamisesta: