Kaupan kalenterit on tylsii. Tai no useat seinäkalenterit on ihan kelpoja, mut mun tarpeet täyttää vain semmonen kirjan/vihkonmallinen, ja ne taas on lähes poikkeuksetta tosi vaisuja, hengettömiä ja kuivia, tai sitten koristeltu nallepuhein tai hevosin. Siks oon ratkaissut ongelmani tekemällä kalenterin itse. :)
Tässä teille Näin teet kalenterin -tutoriaali. :D
Osta kirpparilta pilkkahintaan joku random-kirja, jonka kansien väri miellyttää silmääsi. (Ostin tän Limbo-kirja Myrtsin Fidalta hintaan 10 cnt.)
Ota mattoveitsi.
Viillä sivut yhtenä könttänä irti ja nakkaa paperiroskikseen (näin paljon arvostin teosta).
Nyt sulla on kirjan kannet, hyvä.
Leikkaa mattoveitsellä kaksi jetsulleen samankokoista palaa.
Laita kontaktimuovia kannen sille sivulle, josta pahvin sisus irvistää. Muutoin lähitulevaisuudessa on odotettavissa ikävää rispaantumista.
Hyvä, nyt olet muovittanut molemmat kannet.
Leikkaa 53 millilleen samankokoista paperiarkkia.
Nyt sulla on kannet ja paperit, hyvä.
Sehän alkaa näyttää jo vähä kirjalta. Tai no sehän oli alunperinkin kirja, mut you know.
Sitten mene kirjapainoon lainaamaan rei'itin, ja pyydä joltain vekottimen käytön handlaavalta ihmiseltä apua sivujen rei'ityksessä. Ja pyydä myös joku jämäpala tommost kierresysteemiä.
Ja siinä sulla on kalenteri, jonka saat tuunata ihan mielesi mukaan! ^__^
No siis saahan kirjakaupoista kaikenmaailman vihkoja, mutta näin saat persoonallisen ja mieleisesi kokoisen ja näköisen. Mulle oli lisäksi tärkeää saada sivuista tietynpaksuisia, ettei tussi näy toiselta puolelta läpi.
Mulla oli tämmöinen ihana kuva, jonka olin aiemmin leikannut lehdestä...
Siitä, sekä muutamasta numerosta, tein
Kalenterilleni kansikuvan. :)
Ah, mä rakastan mun kalenteria! ^__^
Kuvitan sivuja lehdistä leikkaamillani kuvilla ja piirtämällä. Vain mielikuvitus on rajana! Suosittelen hei! :)
Joo tiiän ett oon vähän nörtti... :p
5 kommenttia:
Joskus olen nähnyt sun päiväkirjasi tai allakkako se oli, ja se oli täynnä pientä kirjoitusta, että mä en ymmärrä, miten kukaan pystyy niin pientä kirjoittamaan! Ihan kuin siinä sivulla olisi juoksennellut jalkansa musteeseen kastellut leppäkertun pentu ;)
Kunhan saan makuuhuonetta raivatuksi sen verran, että saan takimmaisen komeron taas auki, saat hakea nipun vanhoja muotilehtiä, niissä riittää leikeltävää...
Mulla oli joskus kymmenen vuoden päiväkirja, mutta en mä muistanut sitä kirjoitella kuin silloin tällöin. Olisi nyt tosi hauskaa lukea vanhoja asioita, ja varsinkin sitten kun vanhana dementikkona istuu kiikkustuokissa, voisi elää eletyt hetket uudelleen! Vaikka se olisi kyllä aika kuivaa luettavaa..
Mun siskontyttö on pitänyt päiväkirjaa koko ikänsä. Hän ei tietääkseni ole tuunaillut, ihan vain kirjoittanut ajatuksiaan tai mitä nyt päiväkirjoihin kirjoitellaankaan.
Päiväkirjan kirjoittaminen on oivaa mielenterveyden hoitamista. Siinä voi ikävät asiat kirjoittaa pois mieltä painamasta, ja kirjoittamalla voi selkeyttää asioita, joissa pitää tehdä jokin ratkaisu, se on vähän kuin ääneen ajattelisi. Ja myös toisaalta, jos on ilosta pakahtumaisillaan eikä heti voi kellekään kertoa, voi ilon purkaa päiväkirjaan.
Paula: Hihihi, leppäkertun pentu! :D Joo hei tositositosi mielelläni haen sun muotilehdet!!!! Oivia mietteitä päiväkirjan kirjoittamisesta! Emmä kyl usko, ett sun kirjotukset ois kuivia. :)
Huisiiiiiiiiiiii. Sä olet ehta käsityöläinen. Upeeta jälkeä!
Paras kohta: "Sitten mene kirjapainoon lainaamaan rei'itin..." ihan kuin kirjapainoja olisi joka nurkalla ja niihin saisi noin vain kävellä kuka tahansa vihkojensa kanssa! Mistä löysit kirjapainon, johon voit mennä tekemään reikiä?
MirQ: ;DDD Ite oon käyttäny Myyrmäessä sijaitsevaa Juutiprinttiä. Ykkösmesta! Kiitos kehuista!!! <3
Lähetä kommentti