torstai 10. joulukuuta 2009

Hedelmämerkkihenkilö

Viimeinkin 2000 erilaista! :D Sen kunniaksi esittelyssä: Hannan hedelmämerkkien keräily -harrastus!












Aloin keräämään hedelmämerkkejä joskus 9-vuotiaana serkkupuoleni, Mallan, kanssa. :) Paitsi tais kyl olla niin, ett Malla keräs jo. Vai aloitettiinkohan me samaan aikaan...? Keräskö Mallan isotsiskot...?

No, enivei. 16 vuotta oon keräilly. Pidän noita merkkejä semmoses tahmeapintaisessa kiiltokuva-albumissa. Vaikka kaikissa merkeissä on itsessään liimapinta, ni vuosien saatossa se tahma on saattanut kulua pois, ni kiiltokuva-albumi pitää merkit tallella.

Kyllähän siis kaikki tietää, mitä hedelmämerkit on?! Niitä tarroja, mitä on banaanien, omenien, appelsiinien ym. hedelmien pinnalla yks per hedelmä. Tunnetuin merkki varmaan on sininen Chiquita. Mutta merkkejä on myös tuhansia muitakin, mitä kovin moni ei ole huomannut. :) Ja Chiquita-merkkejäkin on monia erilaisia.

Tää blogissani aiemminkin mainittu Malla on mua vuoden nuorempi. Muistan ku me usein pikkutyttöinä käytiin kahestaan shoppailemassa Riihimäellä (Tiimarissa, Kirjakaupassa ym.) ja käytiin kaikissa ruokakaupoissa ihan vartavasten ettimässä uusia hedelmämerkkejä. :D Iha kylmän rauhallisesti koluttiin kaikki hedelmätiskit ja ronklattiin mieluisat merkit mukaamme. Meil oli aina mukana joku alusta, mille kiinnitettiin väliaikaisesti hedelmämerkit kotiinkuljetuksen ajaksi. Tyhjästä maitopurkista leikattu palanen tai pienen jogurttipurkin kansi kävi siihen mainiosti.

Yks meiän toinen sukulaistyttö rupes kans keräämään hedelmämerkkejä, mut hänen äitinsä ei antanut ottaa merkkiä mistään muusta hedelmästä kuin sellaisesta, joka oli ostettu heille kotiin. Eihän siinä ole mitään itua... :( Tais se herrastus päättyä aika pian.



Harrastuksen aloitettuamme kerättiin kaikkia löytämiämme merkkejä useamman kappaleen (kuva yllä). En muista enää miks, mut kaiketi siitä syystä, että jos joku merkki tuhoutuu, niin sit on toinen (ja kolmas, neljäs, viides, kuudes...) varalla. Mut sit ku noit täysiä kansioita oli kerääntyny jo jotain seitsemän, ni alko mennä homma jo vähä överiks. :D Nykyään mulla ei oo kahta samanlaista albumissa. Eli tää saavuttamani kahdentuhannen merkin rajapyykki merkkaa siis ERILAISIA merkkejä eikä määrää. Ne vanhat seitsemän albumiani ovat kyllä tietenkin edelleen tallessa, sängyn alla pahvilaatikossa.


Nää kaks kissa-merkkiä ovat tietty erilaiset, koska toisella kissalla on silmät auki ja toisella kiinni. ;) Oikeestihan toisessa on vaan painovirhe, mut mun määritelmien mukaan ne ovat erilaiset.


En tiiä kerääkö Malla enää näit merkkejä. Todennäköisesti ei. Kyllä mullakin on ollut tossa elämäni varrella muutaman vuoden tauko, mut sit innostuin harrastuksestani uudestaan. Enää en kyl mee vartavasten ruokakauppaan merkkejä ettimään, mut nappaan kyl talteen, jos silmiin osuu joku uus. Ja saatan kyl hedelmäosastolla tehä pienen rundin, ett tsekkaan kaikki eri hedelmätlaadut, josko niiden pinnalta löydyis jotain säväyttävää. Aika hyvin muistan, mitä merkkejä mul jo on. :) Oon pienenä niin paljon silmäillyt niitä kansioitani, ett aika hyvin omistamani merkit ovat piirtänyeet mieleeni.

Pienenä Mallan kanssa me välillä soiteltiin toisillemme ja kysyttiin, onko toisella jo semmoinen ja semmoinen merkki. Kerättiin nääs molemmat tahoillamme myös toiselle merkkejä. :) Eli ei me skabattu kummalla on isompi kokoelma, vaan jeesattiin toisiamme. :) "Tää on tämmönen musta pitkulainen, mis lukee keltasella aika isolla Tropic ja sit siin alla myöskin keltasella Spania. Tää on vähän saman kokonen ku Carmelit, mut vähä kapeempi". "UI VITSI!!!! Ei mul oo sitä! JEEEE!" ;) Tollasia puhelinkeskusteluja.

Sit pienenä tehtiin toisillemme hupikirjoja. Mäki vissiin tein Mallalle tämmösen hedelmämerkkiaiheisen, mut sitähä mulla luonnollisesti ei oo enää hallussani, ni skannasin sit Mallan mulle-tekemästä hupikirjasta otteita. :D Liitin oheen myös hedelmämerkin, mihin piirustus viittaa. Nää on ihania!!! :D







Tässä seuraavana joitain hedelmämerkkejä, jotka ovat ihan ensimmäisiäni. :) Muistatteko nähneenne näitä merkkejä?





Sit tässä alla joitain merkkejä, joista mulle tulee jotain muistoja. Kovin monista merkeistä mulla ei oo mitään muistikuvaa, ett mist ne on tai liittyyks niiden löytämiseen jotain tarinaa, mut tässä muutama:


Tän merkin mulle toi ala-asteen luokkakaverini, Maria, Saksasta. :)


Tää merkki on Oulusta. Mun sisko ja sen mies asuivat tuolloin Oulussa ja löysin tän niiden lähikaupasta.


Tähä ei liity muistoa, mut suht kristillinen. ;)

Tää merkki on erikoisuus! Se on tommost kangasta! Cool!

Must tehtiin haastattelu tän vuoden tammikuussa Pohjois-Helsingin Vartti-lehteen hempsuharrastuksen tiimoilta. :D Tää kuva on tarkoituksella pieni, ku siin on muutamia asiavirheitä, ni ei teiän oo tarvis lukee sitä. :)


2000 erilaista! JEEEEE!!!! :DD

Tunnetteko muita hedelmämerkkien keräilijöitä?


Loppukevennys:

13 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Mä vissiin rupesin kerää niitä hedelmämerkkejä jostain jo kauan sitten unohtuneesta syystä ja sit tekin rupesitte. En mä kyl muista enää. Mun kansiot on porukoilla jossain, ei mulla kyl ole läheskään niin montaa merkkiä ku sulla. Muistaakseni osa merkeistä on vielä kiinni maitopurkin kuoresa kiinni. Tullut vissiin nopee loppu. Nii joo, oon mä liimaillut tonne keittiön kaapin oveen semmosia hauskoja merkkejä jos on osunut kohdalle. Ja oon mä ehkä kaupassa valkannut hedelmiä missä on niitä kivoja merkkejä :P Banskuissa oli joitain aikoja sit semmosia hahmoja jotka oli hauskoja.

Muistan ihan hyvin ton sydän Floridan, Onkel Tucan, Uglin ja 777:n. Noita ugli hedelmiä en oo nähnyt moneen vuoteen kaupoissa.

Neetta kirjoitti...

hahah voi ku söpööööö!! ^__________^

Heli kirjoitti...

Mä muistan myös Onkel Tucan! Ugleja saa äärimmäisen kausiluonteisesti isommista kaupoista, olisikohan keväällä? Toi kankainen merkki on kyllä omaa luokkaansa!

Topi kirjoitti...

Mukava blogi, pakko bookmarkata :)

Nukke kirjoitti...

voi aivan ihana blogi !! : DDDD ♥ ihan lukea ^^

Juha kirjoitti...

hedelmämerkkihenkilö =) miellyttävää luettavaa taasen!

Hanna kirjoitti...

Anne: Joo, muistelin sit oikein! :) Teiltä tais tulla kaikki parhaat harrastukset. ;)

Neetta: ^___^

Heli: Mä en muista koskaan syöneeni uglia.

Topi: Oi, kiitos paljon! Arvostan! :)

Nukke: *^___^* Hih, kiitos sulle! Mä tutustun joku päivä sun blogiis. Kävin jo kurkkaamassa, ja vaikutti oikein buenolta!

Juha: Kiitos Juha! :)

Ponkkeli kirjoitti...

Itsekin keräsin hedelmämerkkejä yläasteaikaan. Meillä tarrat tunnettiin nimellä ''kello'', sillä pikkuveljeni liimasi pienenä aina banaanitarran ranteeseen ja katsoi siitä, mitä kello on. Kelloja on melkoisesti ja tärkeää on lajitella ne alkuperähedelmän mukaisille, välilehdillä erotetuille sivuille. Oi onnea, kun sain kaverini kauppiasisältä A3:n kokoisen paperin, johon kaupan henkilökunta oli kelloja vuosien varrelta liimannut!Hetkeen en ole kyllä kelloja kerännyt, täytyy ehkä aloittaa taas tämä kunnianarvoinen harrastus.

Anonyymi kirjoitti...

Mä oon kans keräilly noita ! Tosin mun kokoelmat on säälittäviä sun katraan rinnalla :--D Pienenä aina iskän kans keräiltii niitä ja liimattii keittiön astiakaapin oveen :')

Sara:D kirjoitti...

Moi Hanna se koira oli söpö siis se pystykorvane iha ku sakemanni (siis saksanpaimenkoira) no ei ollu muuta paitsi OOT NÄYTTÄNY SEMMOSEN KANSION JOS OLI SE VAUVA >____> siin oli ihanii merkkei TEHTÄVÄ mikä sana muodostuu riville ----- HUOM! ÄLÄ KOPSAA OLI VAIKEE TEHÄ! jättäkää kommentti ja annan vihjeen: SE ON NIMI JA SIINÄ ON KAKSI N KIRJAINTA

Neetta kirjoitti...

Siitä tulee anna.

3T kirjoitti...

Mahtava blogi! Minä keräilen näitä keittiön kaapin oven sisäpuolelle. Joskus 80-luvulla keräsin vihkoon, joka lienee vielä jossain vintillä tallessa.

Mulla ei ole kuin muutama kymmenen erilaista....oon miettinyt josko aloittaisi itsekkin kansioon keräämisen.

Hyvät joulut! =D

Hanna kirjoitti...

Ponkkeli: Awww, vähän kiva kutsua noit kelloiks!!! <3 Ja mä voin NIIIN kuvitella miltä tuntu saada ne vuosia A3:lle liistratut merkit! Ala ihmeessä kerää taas! :D

Anonyymi: Oi, isän kanssa yhdessä! <3

Sara: Oisko "Hanna"? :D

Neetta: :DDDD

3T: :D Vihkoon liimaaminen on siitä huono, ettei ne lähe siitä irti kunnolla. Merkkejä pitää saada järjestellä eri paikkoihin. ^__^ Hyvää joulua sinulle myös!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...