Pia: :D Kiitos! No ei sinänsä, mut mä en koskaan ehtoollisella sano tota rimpsua, koska en muista miten se menee. Ku se sanotaan aina niin hiljaa ja mutisten mun korvaan. :)
Satu: Joo Heli kertoikin puhelimessa mulle, että olitte tykänneet. Se oli parasta palautetta! Kiitos siitä!!! ^___^
Onko teidän seurakunnassa käytäntö, että ehtoolliselle tulija ojentaa ehtoollisleivät seuraavalle ja sanoo ehtoollissanat?
Käyn ehtoollisella (liian harvoin tosin) Pälkäneen kirkossa, jossa keräännytään alttarin ääreen ja pappi avustajineen jakaa leivän ja viinin ja lausuu ehtoollissanat kunkin kohdalla erikseen.
Tuo sinun kuvaamasi käytäntö tuntuu lämpöiseltä, mutta minä varmaan pelkäisin sanojeni menevän solmuun "rusinapuurolätyksi". Varmaan moni muu pelkää sitä samaa. Siksi on hieno oivallus ikään kuin piirtää pelko sanoiksi ja kuviksi - kun lukijasi huomaa ettei ole ainut joka pelkää, hänen oma pelkonsa pienenee. Huumorin avulla voi käsitellä vakavia asioita!
Paula: Heippa! :) Meiän seurakunnassa ehtoollinen jaetaan silleen, ett ku istutaan penkkiriveittäin siel salissa, nii joku vanhimmistoveljistä ojentaa leivät tai viinit sille käytävänpuoleiselle ihmiselle ja sit hän ojentaa vierustoverilleen ja hän vierustoverilleen jne. Mä ite en koskaan sano sitä rimpsua, ku en muista sitä ulkoa. Eikä ne ehtoollissanat kai se pääidea siinä olekaan, vaan se leipä ja viini.
Kiitos tosi paljon palautteesta, Paula! Näit on aina kiva lukea!
14 kommenttia:
Hehe, mainiota taas :D
onko tällä tarinalla joku pohja tosielämästä?
Siskosi Heli kerto jo aiemmin tästä sarjiksesta ja sille on ehditty nauraa jo monta kertaa... Loistava Hanna:)
-Satu
ihana : DD
Pia: :D Kiitos! No ei sinänsä, mut mä en koskaan ehtoollisella sano tota rimpsua, koska en muista miten se menee. Ku se sanotaan aina niin hiljaa ja mutisten mun korvaan. :)
Satu: Joo Heli kertoikin puhelimessa mulle, että olitte tykänneet. Se oli parasta palautetta! Kiitos siitä!!! ^___^
Nukke: Kiittiiii! :D
Onko teidän seurakunnassa käytäntö, että ehtoolliselle tulija ojentaa ehtoollisleivät seuraavalle ja sanoo ehtoollissanat?
Käyn ehtoollisella (liian harvoin tosin) Pälkäneen kirkossa, jossa keräännytään alttarin ääreen ja pappi avustajineen jakaa leivän ja viinin ja lausuu ehtoollissanat kunkin kohdalla erikseen.
Tuo sinun kuvaamasi käytäntö tuntuu lämpöiseltä, mutta minä varmaan pelkäisin sanojeni menevän solmuun "rusinapuurolätyksi". Varmaan moni muu pelkää sitä samaa. Siksi on hieno oivallus ikään kuin piirtää pelko sanoiksi ja kuviksi - kun lukijasi huomaa ettei ole ainut joka pelkää, hänen oma pelkonsa pienenee. Huumorin avulla voi käsitellä vakavia asioita!
Paula: Heippa! :) Meiän seurakunnassa ehtoollinen jaetaan silleen, ett ku istutaan penkkiriveittäin siel salissa, nii joku vanhimmistoveljistä ojentaa leivät tai viinit sille käytävänpuoleiselle ihmiselle ja sit hän ojentaa vierustoverilleen ja hän vierustoverilleen jne. Mä ite en koskaan sano sitä rimpsua, ku en muista sitä ulkoa. Eikä ne ehtoollissanat kai se pääidea siinä olekaan, vaan se leipä ja viini.
Kiitos tosi paljon palautteesta, Paula! Näit on aina kiva lukea!
Pakko kommentoida, että tämä sarjakuva huvitti, eli osui ainakin omaan huumorintajuuni.
T. Ei-uskovainen, satunnainen lukija
Anonyymi: Heh, kiva juttu!!! Kiitti komsust! ^___^
Hahhahaaa tää sarjis kyl piristi mun päivän! IHANA! T Anu Manu
Anu: Awww, thänks mään! STK! <3
tää on just niin perus kiertää toi ja sit loppujen lopuks toi lause onki joku ihan muu ;D
Jasba: Haha, sanos muuta! :D
Haha, tulee riparimuistot tästä mieleen.. :)) Se oli siis nyt kesällä. Kirjottelet muuten hyviä juttuja. =)
Anonyymi: Hih, kiitos! :) Toivottavasti sait sentään jotain irti riparista, vaikkei tuo rimppala oiskaan jääny mieleen. ;)
Lähetä kommentti