Halojata halloooo!!!

Oon mielissäni, miten paljon ihmisii on käyny tääl blogissani lukemassa juttujani! Kiitos teille!

Mutta kunnostautukaa myös kommentinkirjoittamisessa! Ootte kirjoitelleet aika laiskasti! ;p Esim. tosta sarjiksesta haluisin kuulla, ett osottiks se teiän mielestä huonoo makua tai oliks se loukkaava tms. Meiän seurakunnan vanhempi pastori ainaki anto lupansa julkasta sen srk-lehessämme, mut kyl se tais olla aika siinä ja siinä, että lupa tuli. ;)

Kirjotelkaa komsui! KOMSUIKOMSUIKOMSUIKOMSUI!!!!! Vaikka tuntuis, että ei oo mitään fiksuu sanottavaa, nii kommentoikaa vaikka "Böö mun nenää kutittaa". Haluun vaan saada teiän sanalliset arkut auki!

PS. Ostin kaupast pari kappaletta omppui, jotka voitti ton mun Suuren omenavertailun. Ne omput ei maistunu kovin hyvilt. Ett se siitä vertailusta! :D

PPS. Kirjottakaa komsui!!!

No, mitä?

SUURI omenavertailu

Kaikkihan me tiedämme, että suomalaiset omenat ovat omenista parhaimpia. Mutta valitettavasti niitä ei saa ku vaa joskus syksyisin. :( Mä en oo koskaan oikeen innostunu ulkolaisista ompuista, mut nyt päätin antaa niillekin mahdollisuuden.

Ostin Prismasta yhden ompun kutakin löytämääni lajiketta ja päätin suorittaa SUUREN OMENAVERTAILUN! ;)

Vaikka oon keränny hedelmämerkkejä (lue lisää klikkaamalla tätä) jotain 16 vuotta, nii en oo koskaan oikeen sisäistänyt, että ompuista löytämäni eri tarrat merkitsevät eri mestoista tulevia omenalaatuja. Löysin sielt kaupast yhdeksän erilaista omppua. Kassasetä katto huvittuneena, ku asetin ne omenat yksitellen jonoon siihen liukuhihnalle. ;)

Tämä vertailu on suoritettu ensisijaisesti mua itteeni varten, mutta mikä estää teitäkin hyödyntämästä näitä tutkimustuloksia.

Tässä kaikki kilpailijat. Kannassa liehuvasta lapusta käy ilmi ompun laji ja kotimaa.

Numerolla 1 kilpailee Red Delicious Ranskasta.

- Makea, hyvä syömäomppu.

Numerolla 2 kilpailee Golden Delicious Italiasta.

- Vähän semmonen "ontto" rakenne.

- Hieman vetinen maku.

- Ekalla purasulla tuli mieleen Lintsi.

- Vähän karkkimainen, Pommacin tai omena/päärynämehujään maun häivähdys.

Numerolla 3 kilpailee Jonagold Alankomaista.

- Tosi makea!

- Hivenen karvas jälkimaku.

Numerolla 4 kilpailee Honey Crunch Ranskasta.

- Nimi ja ulkonäkö enteilee tosi herkullista omenaa, mutta

- Kova.

- Maistuu vähän käyneelle.

Numerolla 5 kilpailee Granny Smith Ranskasta.

- Maistuu suomalaiselta ompulta!

Numerolla 6 kilpailee Gala Must Puolasta.

- Tosi kova.

- Maistuu granaattiomenalta.

Numerolla 7 kilpailee Fuji Kiinasta.

- Hieman kova, mutta ihan hyvää.

- Väri ei kovin houkutteleva.

Numerolla 8 kilpailee Royal Gala Ranskasta.

- Makea.

- Hieman kalaisa jälkimaku.

Numerolla 9 kilpailee Ida Red Puolasta.

- Suht suomalaisen ompun oloinen.

- Jälkimausta tulee mieleen joku vaahtomuovipatja, Ikea ja somalien tuoksu.

Tässä vielä kaikki kilpailijat.

Skaba oli aika tasavertainen. Olin kyl positiivisesti yllättynyt tuloksiin. Kyllä sieltä ulkolaisten omenien joukosta löytyy ihan syötäviäkin lajikkeita! :) Huomatkaa, että etsin tässä parasta syömäomppua eli en esim. leivontaomppua.

Mutta tässä kolmen kärki:

2. perintöomena: Fuji Kiinasta!

1. perintöomena: Red Delicious Ranskasta.

Voittaja: Granny Smith Ranskasta!

ONNEA VOITTAJALLE!

"Mä missään oo käyny!"

Muistakaa sit aina kuoria ulkolaiset omenat! Ne kuoret on aika kovia ja sitä paitsi niissä voi olla säilöntäaineita tms.

"Törkeää! Näinkö täällä kohdellaan voittajaa!?"

Näin pelastat sademetsät

Serkkupuolellani, Mallalla, oli eilen synttärit. Halusin ilahduttaa häntä synttärikortilla. Mut en löytänyt kämpiltäni mitään pahvia/kartonkia, jotta olisin voinut tehdä hänelle kortin. Mutta kyllä Hanna keinot keksii! Tein sen "kortin" kirjekuoren kääntöpuolesta. Säästyy sademetsät!

Malla, jos luet tätä, nii toivottavasti kirjeeni on tullut jo perille, ettet nää onnentoivotustani tätä kautta... :)

Otetaan ihan tavallinen kirjekuori ja kirjoitetaan osoite.


Sitten avataan kirjekuori saumoja pitkin - varovasti, ettei kuori repeä!

Avataan kuori...


...ja siinä meillä on paljon pinta-alaa, johon voi taiteilla! :)

Sit ku sulkee kuoren, nii kantsii kirjoittaa kirjeen vastaanottajalle varoitusteksti, ettei se vaan avaa kuorta jollain veitsellä. Sillon menee "kortti" palasiks.

Ja maailma pelastuuuuu!

Metrossa

"Uusi kirja Helsingin kävelyreiteistä."

Eilisen Metron etusivulla oli juttu kirjasta, jossa olevat kartat on mun käsialaa!

Mut johan oli törkiää ku mua ei oltu mainittu artikkelissa laisinkaan...! Mähän oon niiden karttojen ansiosta kirjan henki ja sielu!

;)

Mut jeeee! :D

Kuva-arvoitus

Eilen ku olin kauppareissulla, näin yhen talon seinällä jotain tosi coolii! :D Tos seinän vierellä on ollu ihan järjettömän iso lumikasa, josta on jäljellä enää tuo...

Mitä näätte kuvassa? :D

Tässä vinkki niille, jotka näkee pelkkää lunta seinässä. :D

T-REX!

Ku tulin sieltä kaupasta, nii mun oli pakko käydä kokeilemassa, ett pystyiskö tota lunta yhtään muokkaamaan sormella, mut se oli liian koppuraista. Oisin kovertanu siitä vielä enemmän t-rexin näköisen. ;) Pikkasen kyl nolotti mennä sörkkimään sitä, ku siin oli paljon ohikulkijoita... Mut niinku yks tyttö meidän seurakunnasta kerran viisaasti sanoi: "Mikään ei ole noloa, ellei nolostu". :)

Huono äiti

Te naispuoliset blogini lukijat, joilla ei ole vielä lapsia! Onko sulle koskaan tullut tunne, että oot huono äiti? Ei siis silleen, ett "Mä oisin varmaan tosi huono äiti" vaan että "mä olen huono äiti". Mulle tuli semmonen olo tos sunnuntaina! :D

Olin toissapäivänä äitin kaa Malmitalolla (semmonen kulttuurikeskus täällä Hesassa) myymässä Heli-siskoltani saatuja vanhoja lastenvaatteita. Siel oli semmonen lastenvaatekirppis-päivä ja muutakin häppeninkiä. Ihan pipona vauvoja!!! Tost yllä olevasta kuvasta ei välity se popula, mitä siel oli.

No mä itseasiassa oli siel myymässä vaan vähän aikaa, ku mun veri veti enemmän Valtteri-kirpparille shoppailemaan ku myymään lastenvaatteita. Mut jossain vaiheessa Valtterilt tultuani tuurasin äitii, ett se sai vähän jalotella. Kävin hakee meille läheisestä Mäkistä ruokaa ja mä sit asetuin sinne äitin myyntipöydän taa lattialle istumaan niin että jalat oli pöydän alla. Siel mä sit mutustin ranskalaisii. :)

En voinu sille mitään, mut mulle tuli vähä tyhmä olo ku istuin siel lattialla puoliks ihmisiltä piilossa. Ku jotenkin aattelin, ett ihmiset olettaa niiden kuteiden olevan mun lasteni pieneks käyneitä vaatteita! Ja ku istuin toisinaan siinä äitin penkillä yksinäni, nii ihmiset saatto kysyy mult jotai detaljei niist vaatteista, johon mun piti aina vastata, ett "Ei mitään hajuu". Mulle tuli IHAN semmonen huono äiti -fiilis. :D Mua ei jaksanu yhtään hetkauttaa ne kaikki vauvat ja vanhemmuuden intoa puhkuvat äidit ja isit! Mä vaa istuin pöydän alla syömässä ranskalaisia...!

No oli siel kirpparil yks mies, joka ymmärsi mun oikean roolin. Ku sen about parivuotias poika hamusi mun penkillä retkottavaa kaulaliinaa, nii se mies sano pojalleen: "Ei saa ottaa tädin kaulaliinaa". NII! Mä oon TÄTI enkä äiti! ;)

Ei siis siinä mitään, tuore äitiys on varmasti fantastista. Ei vaan oo vielä mun juttu. Mulle riittää tätiys vallan mainiosti! :) Oman lapsen saamisessa mua tällä hetkellä lähinnä kiinnostais se, että sen vauvan saa sit pukea kaikkiin söpöihin vaatteisiin! Mut jos mul on kauhee tarve pukea, nii voin vaatettaa jotain nukkeja. ;) Ja Rebekkaa ja Noomia! Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen! :)

Rebekan ottama kuva. Taitava tenava! :)

Rebekka ja Noomi oli meillä hoidossa tiistaista lauantaihin. Tässä tuoreita kuvia! :)

En kyl usko, ett tää ois kaikista mukavin asento katsoa piirrettyjä.

Veikeä Noomi!

"Näytä kuva!"

Ostettiin Reben kanssa kirjastoreissulta tytöille pompulat.

Täs on syöty jätskiiii.

Todettiin Reben kanssa, että mansikkajäätelöstä saa Barbapapan. :D


Oltiin käymässä äidin ja tyttöjen kanssa mun isotädin luona. Tytöt oli reippaita ja lauloivat varmaan 10 laulua. :)

Pitkästä aikaa!

En ookaan päivittäny blogiini liki viiteen viikkoon. Tänä aikana oon mm. taittanu parii kirjaa, maalannu seiniä, ollut oksennustaudissa, kärsiny hetkittäin pakokauhusta, masennuksesta, ahdistuksesta ja epätoivosta, parantunut edellämainituista, oon nähnyt suunnittelemani lehti-ilmoituksen Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, laulanut kuorossa jumalanpalveluksessa, tullut kutsutuksi vanhaksi piiaksi, saanut kutsun todistajaksi käräjäoikeuteen sakon ja paikalleraahaamisen uhalla, sekä pökränny verikokeessa. :D

...ja nähny kavereita. Kuvassa Hanna Eveliina ja ihana Annieveliina.

Rebe ja Noomi on ollu meil ny muutaman yön hoidossa. Teen siitä parin päivän sisällä kuvapostauksen. :) Roikkukaa linjoilla!