Ostin töihin 25 munkkia sen pituinen se.
maanantai 30. huhtikuuta 2012
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Erik Bruunin Jaffat!!!
Se tunne, kun on PAKKO saada!
Mää en keeestäää!!!!!!! Mun sydän pakahtuu noista Erik Bruunin Jaffa-kuoseista!!!!
Graafikko Erik Bruunin nimi tuli mulle tutuksi Evtek-muotoiluinstituutissa, missä opiskelin graafista suunnittelua. Kovinkaan monen alan vaikuttajan nimi ei tallentunut näihin päiviin asti mun päähän, mut Erik Bruun jäi mieleen ihanien Jaffa-julisteidensa ansiosta. Kun Bruun suunnitteli sisustustekstiilejä taannoin Vallila Interiorille, homma räjähti mun naamalle!!!! MÄ HALUUN KAIKKI NOI JAFFAJUTUT!!!!!
(Kaikki postauksen kuvat ovat kahta viimeistä kuvaa lukuun ottamatta netistä kopioituja.)
VERHOT!!!
SUIHKUVERHO!!!
MATTO JA TYYNYJÄ!!!
PETIVAATTEET!!!
Linkitän tähän vanhoja Jaffa-mainoksia. ^___^
Hihii, Viki Klimenko!
Tää on yks mun kaikkien aikojen lempimainoksia!
HEI JOS JOKU ONNISTUU HANKKIMAAN MULLE JAFFA-MAINOKSEN, MITÄ ON NYT KATUJEN MAINOSTAULUISSA, SAA PUSUN POSKELLE! TAI LEIVON VAIK KAKUN! MITÄ VAAN!!! MÄ TAHDONNNN!!!!
Meinasin tänään myöhästyä junasta, kun jäin ihailemaan tota mainosta Pasilan asemalla (kuva kotiasemalta).
YHYYYY!!!!!!!!!!!!!!!! Itku ja vinkuna!
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Ryhdistysliike
Mä yritän tehdä parannuksen ja alkaa vastaamaan kirjoittamiinne kommentteihin nopeemmin! Nyt siihen on saattanu mennä jotain neljäkin kuukautta... *nolo*
Ku tykkään ihan SIKAPALJON teiän komsuistanne, mut ymmärrän ett on vähä tylsää kommentoida, ku en vastaa niihin mitään...
Mut jatkossa pyrin vastaamaan kommentteihin sitä mukaa kun huomaan niitä tulleen!
Kiva ku jaksatte lukee mun höpinöitä! <3
Ei mul muuta.
Ku tykkään ihan SIKAPALJON teiän komsuistanne, mut ymmärrän ett on vähä tylsää kommentoida, ku en vastaa niihin mitään...
Mut jatkossa pyrin vastaamaan kommentteihin sitä mukaa kun huomaan niitä tulleen!
Kiva ku jaksatte lukee mun höpinöitä! <3
Ei mul muuta.
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Ponimiitti
Olin viikko sitten ystäväni BonChavaljen kanssa elämämme ensimmäisessä PONIMIITISSÄ! :D (Lue tästä Wikipedian määritelmä miitistä.) Miitti pidettiin jossain Vantaan perukoilla yhen tytön kotona, mihin saapui n. 30 pääosin toisilleen tuntematonta poniharrastajaa ympäri Suomen. Tää oli semmonen tilaisuus, ettei vain voinu missata! :D
Miitin ideana oli lähinnä tutustua muihin poniharrastajiin ja siel pysty helposti myymään ja vaihteleen poneja ilman mitään postimaksuhässäköitä. Kätevää!
Applari junassa matkalla Korsoon. Meil oli tärskyt muutaman muun poneilijan kanssa Korson asemalla, mistä jatkettiin matkaa viel bussilla jotain 20 min. Tunnistettiin asemalla ne muut poni-ihmiset siitä, ku yhel tytöl oli isot ponikorvikset.
Se asunto mihi mentiin, oli aika nafti liki kolmellekymmenelle tyypille. :D Meille kaikille oltiin tulostettu tommoset söpöt nimitarrat! JP on BC:n mulle keksimä lempinimi. :p Kuka arvaa, mistä nimi on peräisin?
Ja oli tosi söpöö, ku saatiin kaikki nostaa pussukasta itsellemme yksi ponimagneetti. ^__^ Ei ollu G1-poni, mut miitin kunniaks ei haittaa! Ja sattu tulee viel Apple Jack, jeij!
Sinänsä en ollu yllättynyt, että paikalla oli vain naisia. :D Tai no yhellä oli mies mukana, mut se vaikutti vähän tylsistyneeltä ja luki kirjaa nurkassa.
Siel oli PALJON poneja! :D Yhelki tytöllä oli RINKALLINEN ponei, mitä hän toi myyntiin. Siel sit kävi vähän kuhina...
Ihanaa ponikrääsää!!! Ois saanu kyl pienen omaisuuden menee niihin kaikkiin ihanuuksiin, mut mä päätin tyytyä lähinnä valokuvaamaan.
Applari tutustui moniin uusiin poniystäviin:
Espanjalainen Up, up and away. Samanlainen kuin mun 5-vuotiaana lahjaksi saamani poni, mutta vähän eri värinen. Tuon arvo on n. 70-80 euroo...
Hullu hatuntekijä -poni oli aika korea!
Applari tutustui myös isoluiseen Gustyyn.
Yks tyttö oli ostanut 50 eurolla.
Täs se niinku nukkuis.
Miitissä pidettiin kustomi-kisa, mihin jengi sai tuoda tuunaamiaan poneja (siks mulla oli siis Applari mukana). Olipa tosi hienoja ja hauskoja teoksia:
Tää lappiponi oli ihan über-taidokas!
... ja toiselta puolelta. Tää inspiroi avartamaan vähä tuunausnäkemyksiäni.
Me ehittiin olla siel miitissä BC:n kanssa vaan vähän reilu tunti (olis jatkunu todnäk koko päivän), ni meilt jäi kisan tulokset näkemättä. Mut vaikka kuinka paljon mä fanitan sekä omaa että BC:n ponia (istuva sininen), ni luulen, ettei me kumpikaan sitä kisaa oltais voitettu. ^__^ Mut me ollaanki vasta niin alussa tässä harrastuksessa! Toi Hullu hatuntekijä -ponin tekijäki on ollu poniharrastaja jo olikse 8 vuotta! Mä oon ollu vasta vuoden kohta ja BC ehk 1,5 vuotta! Me noustaan vielä!!!
Mut pitihä munki ostaa jotain sielt miitistä muistoksi. Toi on nimeltään Shaggy. (Tulee mieleen Mr. Loova Loova...)
Miitin ideana oli lähinnä tutustua muihin poniharrastajiin ja siel pysty helposti myymään ja vaihteleen poneja ilman mitään postimaksuhässäköitä. Kätevää!
Applari junassa matkalla Korsoon. Meil oli tärskyt muutaman muun poneilijan kanssa Korson asemalla, mistä jatkettiin matkaa viel bussilla jotain 20 min. Tunnistettiin asemalla ne muut poni-ihmiset siitä, ku yhel tytöl oli isot ponikorvikset.
Se asunto mihi mentiin, oli aika nafti liki kolmellekymmenelle tyypille. :D Meille kaikille oltiin tulostettu tommoset söpöt nimitarrat! JP on BC:n mulle keksimä lempinimi. :p Kuka arvaa, mistä nimi on peräisin?
Ja oli tosi söpöö, ku saatiin kaikki nostaa pussukasta itsellemme yksi ponimagneetti. ^__^ Ei ollu G1-poni, mut miitin kunniaks ei haittaa! Ja sattu tulee viel Apple Jack, jeij!
Sinänsä en ollu yllättynyt, että paikalla oli vain naisia. :D Tai no yhellä oli mies mukana, mut se vaikutti vähän tylsistyneeltä ja luki kirjaa nurkassa.
Siel oli PALJON poneja! :D Yhelki tytöllä oli RINKALLINEN ponei, mitä hän toi myyntiin. Siel sit kävi vähän kuhina...
Ihanaa ponikrääsää!!! Ois saanu kyl pienen omaisuuden menee niihin kaikkiin ihanuuksiin, mut mä päätin tyytyä lähinnä valokuvaamaan.
Applari tutustui moniin uusiin poniystäviin:
Espanjalainen Up, up and away. Samanlainen kuin mun 5-vuotiaana lahjaksi saamani poni, mutta vähän eri värinen. Tuon arvo on n. 70-80 euroo...
Hullu hatuntekijä -poni oli aika korea!
Applari tutustui myös isoluiseen Gustyyn.
Yks tyttö oli ostanut 50 eurolla.
Täs se niinku nukkuis.
Miitissä pidettiin kustomi-kisa, mihin jengi sai tuoda tuunaamiaan poneja (siks mulla oli siis Applari mukana). Olipa tosi hienoja ja hauskoja teoksia:
Tää lappiponi oli ihan über-taidokas!
... ja toiselta puolelta. Tää inspiroi avartamaan vähä tuunausnäkemyksiäni.
Me ehittiin olla siel miitissä BC:n kanssa vaan vähän reilu tunti (olis jatkunu todnäk koko päivän), ni meilt jäi kisan tulokset näkemättä. Mut vaikka kuinka paljon mä fanitan sekä omaa että BC:n ponia (istuva sininen), ni luulen, ettei me kumpikaan sitä kisaa oltais voitettu. ^__^ Mut me ollaanki vasta niin alussa tässä harrastuksessa! Toi Hullu hatuntekijä -ponin tekijäki on ollu poniharrastaja jo olikse 8 vuotta! Mä oon ollu vasta vuoden kohta ja BC ehk 1,5 vuotta! Me noustaan vielä!!!
Mut pitihä munki ostaa jotain sielt miitistä muistoksi. Toi on nimeltään Shaggy. (Tulee mieleen Mr. Loova Loova...)
perjantai 30. maaliskuuta 2012
Jääkaappipostaus
Mun on jo pitkään tehny mieli tehä postaus mun jääkaapista! :D Ei sen sisällöstä (se ei välttämättä ois kovin kaunista katseltavaa...), mut kaikest tilpehööristä, mitä oon kiinnittäny siihen etumukseen.
Tää vuosia sitten Demi-lehdestä talteen leikkaamani luonnekuvaus on HELMI!!! Jutussa oli erilaisia luonnetyyppejä, ja tää mun nimikkohenkilön kuvaus sopii muhun sikahyvin (ok ei ihan kaikiltaosin)! ;D
"Suhde työhön: Hanna palvelee kassalla asiakkaita rähjäinen t-paita päällään. Hanna on taivaanrannanmaalari, jolle ei sovi säännölliset työajat. Hän ei myöskään halua kumarrella pomoja, vaan laatii itse omat sääntönsä."
"Plussaa: Hannalle ei tulisi mieleenkään stressaantua töistä. Hän elää lunkisti päivä kerrallaan."
"Miinusta: Hanna on aina myöhässä ja venyttää ruokatuntinsa ikuisuuden mittaisiksi."
"Ulkonäkö: EVVK! Jos likaiselta lattialta löydetty tiukka toppi ei kelpaa seurakunnalle, niin sitten ei. Hanski haluaa olla itsensä näköinen, eikä tingi siitä tippaakaan."
Tän pienen rähjäisen merihevosen löysin joskus hiekasta, ku olin parin kaverin synttäreillä. En raaskinu jättää sitä sinne maahan lojumaan, vaan otin huostaan.
Lehtileike vaaleanpunaisesta kännykästä. Mulla on käytössä toi sama puhelin ja kaiken lisäks mul on tommoset pinkit, läpinäkyvät kuoretki jossain. :) Afrikantähden rubiinin ostin joskus kirpparilta. Se on yks kauneimmista asioista maailmassa.
Tän reppanan koiran ostin joskus 2007 Myyrmäen Fidalta, ku oltii viettämässä työkavereiden kaa naisten virkistysiltapäivää. Huostaanotto nro. 2.
Sanokaa mitä sanotte, sijamuodot on mielenkiintosia! :D Tykkäsin yläasteella ihan hulluna opetella näitä. Enää en kyl muista muita kun genetiivin ja allatiivin.
Lehtileike, jossa kuva Mannerheimintiestä. Sillon ku mulla oli paniikkihäiriö, haaveilin tätä kuvaa katsoen vielä joskus uskaltavani kävellä Helsingin keskustassa. Tää kuva muistuttaa mua, miten hyvin mulla asiat on nykyään.
Yks ikimuistoisimmista kirpparilöydöistäni: tuorehiiva-magneetti! Rakastan tätä!!!
Luulen ett monikaan ei pidä tota ylempää sarjista hauskana, mut muhun se uppos. :DD Ja toi alempi Fingerpori on NEROKAS!
- "Jokaisesta kellosta on patterit lopussa."
- "Tilaan puhelinherätyksen."
- Ring ring
- "Oletteko kuulleet Vapahtajastamme Kristuksesta?" HAHAHAHAHAHA!!!!! IHANA!
Lehtileike vaaleansinisestä pöytäliinasta, jossa punaisia mansikoita. Tykkään tosta väriyhdistelmästä! Mun lapsuudessa oli vaaleansininen pillimehu, missä oli mansikan kuva. Haluaisin vielä joskus nähdä oliks se tetra niin kaunis ku mitä se mun muistoissa on.
Vaikka Miksu kuoli jo monta vuotta sitten, mul on vielki post-it -lappu, johon oon kirjottanu mitä konnalle saa antaa ja mitä ei.
Piirustus on lastenleiriltä jostain vuodelt 2007. Kuvassa Johanna ja minä. Johannalla on kaulakoru, ei rintakarvoja (miltä ne mun mielestä näyttää... ite piirsin). Ja ihana Chupa Chups -magneetti on Johannan tuoma tuliainen olikse öö Barcelonasta. :)
Tän Nuuskiksen repäsin talteen, ku se onnistu must niin kivasti. ^_^
Tän magneetin sain eskarista vuonna 1990. :)
Tää lämpömittari oli Mallan ja mun Lindimajassa Riihimäen Mamman kodissa. Mut ku Mamma kuoli, mä otin mittarin kotiin. Lindimaja tuli sanoista lintu ja dino.
Kopioin useita tämmösii itsenäisyyttä käsittelevii muumisarjiksii mun kämpän seinille, ku aikoinani muutin omilleni. Toi on niin osuva! :D
3-vuotiaan Rebekan piirustus.
Tän kiven pöllin joskus meiän seurakunnasta. Se vartoo, ett saisin joku päivä aikaseks maalata siihen barbababan. :) On vartonu jo vuosia.
Tykkäsin pienenä lainata kaveriltani, Siniltä, Katti-Matti -videoita. Kerään näitä figuureita kirppiksiltä mukaani aina harvoin ku löydän.
Tää vesimelonia syövä kilppari oli mun suosikki niistä Kinder-kilppareista. Mikä sun oli? :)
Rebekan tekemä synttärikortti.
Niin.
Toi naurava possu vetos muhun. ^__^
Niin käy välillä. :/ Oijoi.
Ja tän 6 millimetrin kokoisen kiven löysin päiväkodin pihalta, missä olin kesätöissä. Vai antokohan joku lapsi sen mulle...? No mut sielt päiväkotiajoilta kuitenkin. Siel oli kivaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
