perjantai 7. lokakuuta 2011

Noomin 5v. pippalot

Yleensä ollaan juhlittu tyttöjen syntymäpäiviä perhepiirissä, mut Noomin 5-vuotissynttärit oli lastenkutsut. Mä sain jälleen kunnian toimia seremoniamestarina. Hankin juhliin Toy Story -paperilautaset ja -mukit, askartelin päähineet (joista ainoastaan Rebe ja Noomi lämpes ;D) ja järjestin ohjelmaa.


Heli hoiti ruokapuolen. Kakussa ei tällä kertaa ollut bussipysäkkejä tms. ;)


Vieraaksi tuli kolme lasta: sisarukset Matti ja Missu sekä naapurinpoika Miska (nimet muutettu). Kuvassa Matti ja Missu.


En ollut tavannut lapsia aiemmin, mutta oli tosi kivoja tapauksia. :) Viidestä lapsesta syntyi vähän enemmän vilinää ja vilskettä kuin kahdesta, ni ei niistä mun suunnittelemista ohjelmanumeroista ehditty toteuttaa kuin yksi. :p

Ujompi Miska ei aina oikein pysynyt muiden lasten perässä, ni mää sit yritin jututtaa ja viihdyttää häntä parhaani mukaan. Ei oo kivaa jos jää yksin! :( Kyllä tytöt kävivät välillä (mun kehotuksesta) hakemassa Miskaa mukaan leikkeihinsä, mut hetken päästä näin pojan taas jossain istumassa yksinään. :(

Silleen se tuppaa menemään lasten kanssa... Itekin muistan lapsena jääneeni ulos leikeistä ja myös jättäneeni jonkun ulos leikeistä. :(

Sit kun oli aika kokoontua terassille täytekakulle, en löytänyt Miskaa mistään. Etsin kissojen ja koirien kanssa joka huoneen nurkan, sängynaluset ja komerot, mutta poika oli hävinnyt. Voi surku! :( Epäilin jo hänen lähteneen yksin kotiin (Miska on jotakuinkin Noomin ikäinen), mutta sitten hän löytyikin pihalta kiveltä istumasta.

Menin istumaan Miskan viereen ja kysyin, mikä hänen mieltään painoi. Oli hieman hankalaa, kun hän ei vastannut mun kysymyksiin, vaan istui vain haikeana pää painuksissa. :( Hän ei suostunut palaamaan takaisin sisälle, mutten olisi millään halunnut hänen lähtevän kutsuilta surullisena kotiinkaan.

Sitten, varmaan liki vartin yksinpuheluni jälkeen, Miska suostui tulemaan takaisin juhliin MUTTA vain mikäli synttärisankari itse tulisi hänet hakemaan. Must se oli ihan reilu ehto.

Menin takas sisälle (kynttilänpuhallus ja onnittelulaulu meni mult ohi, höh) ja pyysin Noomii tulemaan juttelemaan hetkeksi kanssani. Selitin tilanteen ja kerroin, että Miskalla on paha mieli kun hänestä tuntuu, ettei muut halua leikkiä hänen kanssaan. Pyysin Noomia menemään hakemaan Miska kädestäpitäen takaisin sisälle. Reipas Noomi kiiruhti oitis ulos.

En tiedä mitä hän Miskalle jutteli, mutta oli liikuttavaa stalkata tilannetta keittiön ikkunasta. Miska palasi sisälle ja leikki muiden kanssa loppuajan. :) Oon Noomista tosi ylpeä!

animated gif how to
Noomi hakee Miskan sisälle.


Onginnan yllätyspusseissa oli tällä kertaa karkkeja, tikkari, laku, dinotarroja ja rusinoita.


Onginnassa avustanut Mummo jekutti Rebekkaa. :D


Suut makiaks!


Onkivapa hauskuutti lapsia vielä pitkään.


Vieraiden lähdettyä meno jatkui uudella trampalla.




Bojoing!

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pietariiiiiiiiinnnn!


(kuva: netistä pöllitty)


Oon niiiiiiiiiin fiilareissa!!! Pääsen parin viikon päästä vierailulle Venäjälle kattomaan maatuskoita ja valokuvailemaan! I'm so lovin' it!


Ootko käyny Pietarissa? Mitä suosittelisit?


Museot ja muotivaatteet ei mua kiinnosta, vaan haluaisin nähä graffiteja, rapistuneita taloja, noita ihania maatuskoita eri formaateissa ja ihan vain ARKEA. Ei mitään turistishaibaa, vaan sitä itteensä! :)

maanantai 3. lokakuuta 2011

Almanakka-akka vol. 2


Oon pitänyt kalenteri-päiväkirjaa joka päivä 11 vuoden ajan. *huh*


Ensimmäinen kalenterini oli karvalakkiversio... (00-01)


Pieni taskukalenteri ja muutamia tikku-ukkokuvituksia lukuunottamatta täysin kuvaton. (Klikkaa suuremmaksi.)



Seuraavat kolme kalenteria olivat myös pieniä taskukalentereita, mutta kierteillä. Kahdesta muusta kannesta en kehtaa laittaa lähikuvaa. Menee liian noloks. (01-02)



Niihin kirjoitin jo pidemmin, ja kuvahärpäkettäkin alkoi ilmestyä.



Syyskuun 11. vuonna 2001. Klikkaa kuva suuremmaksi. Huomaa myös yläreunan kuva. :P



Seuraavat kaksi kalenteria olivat Sooda-kalentereita. Kivan kokoisia, mut niihin valmiisiin kuvituksiin kyllästyi nopeesti... (05-06)



"Suomi voitti euroviisut!" ;D



Vuosia kestäneiden erimielisyyksien takia mun ja kaupan kalentereiden tiet erosivat vuonna 2006. Rupesin tekemään kalenterini itse, mutta kolmen vuoden ajan käytin pohjana kirjakaupan tanakoita luonnosvihkoja. (06-07)



(07-08)



(08-09)



Tässä malliaukeamia vuosilta 06-09.









Seurakuntakavereitani.






Yhdeksän vuoden kirjoittelun jälkeen noi pienet vihot alkoivat käymään vähän pieniksi. Ostin liki puolet suuremman vihon, niin mahtui isompia kuvia ja enemmän tekstiä.



...vaikka mahtui niihin pieniinkin kirjoittamaan ihan hyvin, kun mun fonttikoko ei ole järin suurta - sanovat.



Malliaukeamia vuosilta 09-11.















Kuten sanottua, mä rakastan mun kalenteria! ^__^

lauantai 1. lokakuuta 2011

Almanakka-akka vol. 1

Oon kalenteriholisti. En vois elää ilman mun kalenterii. Kirjotan sinne kaikki menot, mut pidän sitä myös päiväkirjana, ku mul on vähä semmonen dokumentoimistarve. :) Must on ihanaa lukee jälkeenpäin mitä kaikkee sitä on tullut tehtyä ja ajateltua.

Kaupan kalenterit on tylsii. Tai no useat seinäkalenterit on ihan kelpoja, mut mun tarpeet täyttää vain semmonen kirjan/vihkonmallinen, ja ne taas on lähes poikkeuksetta tosi vaisuja, hengettömiä ja kuivia, tai sitten koristeltu nallepuhein tai hevosin. Siks oon ratkaissut ongelmani tekemällä kalenterin itse. :)

Tässä teille Näin teet kalenterin -tutoriaali. :D


Osta kirpparilta pilkkahintaan joku random-kirja, jonka kansien väri miellyttää silmääsi. (Ostin tän Limbo-kirja Myrtsin Fidalta hintaan 10 cnt.)


Ota mattoveitsi.


Viillä sivut yhtenä könttänä irti ja nakkaa paperiroskikseen (näin paljon arvostin teosta).


Nyt sulla on kirjan kannet, hyvä.



Leikkaa mattoveitsellä kaksi jetsulleen samankokoista palaa.



Laita kontaktimuovia kannen sille sivulle, josta pahvin sisus irvistää. Muutoin lähitulevaisuudessa on odotettavissa ikävää rispaantumista.



Hyvä, nyt olet muovittanut molemmat kannet.



Leikkaa 53 millilleen samankokoista paperiarkkia.



Nyt sulla on kannet ja paperit, hyvä.



Sehän alkaa näyttää jo vähä kirjalta. Tai no sehän oli alunperinkin kirja, mut you know.



Sitten mene kirjapainoon lainaamaan rei'itin, ja pyydä joltain vekottimen käytön handlaavalta ihmiseltä apua sivujen rei'ityksessä. Ja pyydä myös joku jämäpala tommost kierresysteemiä.



Ja siinä sulla on kalenteri, jonka saat tuunata ihan mielesi mukaan! ^__^


No siis saahan kirjakaupoista kaikenmaailman vihkoja, mutta näin saat persoonallisen ja mieleisesi kokoisen ja näköisen. Mulle oli lisäksi tärkeää saada sivuista tietynpaksuisia, ettei tussi näy toiselta puolelta läpi.



Mulla oli tämmöinen ihana kuva, jonka olin aiemmin leikannut lehdestä...



Siitä, sekä muutamasta numerosta, tein


Kalenterilleni kansikuvan. :)



Ah, mä rakastan mun kalenteria! ^__^

Kuvitan sivuja lehdistä leikkaamillani kuvilla ja piirtämällä. Vain mielikuvitus on rajana! Suosittelen hei! :)




Joo tiiän ett oon vähän nörtti... :p
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...