sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Raumalla (osa 1: Tutustumista)

"Seuraavat postaukseni tulevat käsittelemään tavalla tai toisella tuota pohjoisen reissuani," sanoin viime postaukseni alussa. Se oli aikomukseni siihen asti, kun muistitikkuni imaisi 3 gigaa kuvia syövereihinsä. :'( En ole vielä saanut niitä sieltä pelastetuksi, joten postailen odotellessani kaikkee muuta.

Olin viime viikonloppuna elämäni ekaa kertaa Raumalla. :) Ystäväni Agnetha meni siellä naimisiin. ^___^ Kerron nyt tuosta reissusta, mutta koska matkasta irtoaa juttua vähän enemmänkin, jaoin matkakertomuksen kolmeen eri postaukseen.

Menin Raumalle kimppakyydillä, johon kuului ystäväni Hanna (lukiosta) sekä kaksi Agnethan ystävää, joita en vielä tuntenut, Anne ja O-P. Oli muuten kiva komppania!!!

Majoituimme Kodisjoelle palloiluhalliin. Kuulemma paikalliset kyläläiset olivat lainanneet meille patjoja, awww!



Saavuimme sinne Raumalle siis perjantaina ja häät olivat vasta seuraavana päivänä. Majoituttuamme tuonne palloiluhalliin jatkoimme matkaa Rauman keskustaan (tai siis käsittääkseni kyseessä oli keskusta). Piti löytää joku ruokapaikka, ja O-P kävi juhlapaikalla säätämässä jotain valoja.



Tykättiin Hannan kanssa tän leffateatterin nimestä. :D (kuva: hanna)

Myönnettäköön, että mun ensimmäiset minuutit (eh, tunnit?) Rauman keskustassa oli pelkkää vinetystä: ne kadut... ne on TAHMAISIA!!!!!! HYI OLKOON! Siellä katujen varsilla kasvoi korkeita puita, joista putosi jotain nestettä (kirvan pissaa?), mikä teki kaduista LIISTERIÄ. Pari kertaa mun kengät meinas jäädä matkan varrelle... Raumatrauma!

Eikä meno parantunu, ku löydettiin ravintola, Mr. Jones. Se oli ruokaravintola, mutku kello oli yli yhdeksän ja siel myytiin kans viinaksia, näytin ek... eiku TOKAA kertaa elämässäni paperit ovimiehelle. :D Se kyl oli hauskaa, mut se ruoka...! Ensinnäki venattiin sapuskojamme liki 45 minuuttia + meiän pöytä oli edellisten jäljiltä likainen. Ja sit ku saatiin ruokamme:


Hannan riisit tarttuivat välittömästi kiinni hampaisiin, kun niitä puraisi.


Lisäksi se riisi vaikutti olleen jonkun toisen asiakkaan lautasella ennen kuin päätyi Hannalle... Seuraavasta kuvasta näkyy paremmin.


Siinä oli tommosii kokkaireita!!! Ja siin oli jotain tunnistamatonta ruskeaa mähmää!



Annen Lapskoussi. Ruokalistan mukaan raumalainen perinneruoka.



Mä otin ton Halloum-salaatin. "Halloumjuustoa pariloituna, paholaisenhilloa, raikasta salaattia ja kauden kasviksia."



Annos näytti hienolta, mul kyl mulle tuli vähän harhaanjohdettu olo noista "kauden kasviksista", ku ne oli ihan vain tavalliset kurkku, tomaatti ja punasipuli. Ja mihin mun hillo unohtui??! :(

En kyl menis uudestaan tonne syömään! :(



Sit ku O-P:kin oli liittynyt taas seuraamme, lähdimme vähän tutustumaan Rauman ei-tahmaisiin katuihin. Näyteikkunoit on kiva katella.



Mun teki niiiiiiiiiiiin mieli pölliä tämmönen juliste!




Nääks Optikko :D




Värikynät on kivoi!




Tää kapea ovi oli aika jännittävä. Kyltissä luki Piiloparatiisi, ja siin oli kolme avaimenreikää.




Niistä piti kurkata sisään...




Sisällä jökötti aika karun näköinen nainen, ilmeisesti Eeva, heinäkasassa. :S




Luultiin sitä kulkemaamme katua kävelykaduksi, mut se osoittautuikin autotieksi. Raumalaiset ajaa noita katuja ympäri ja ympäri ja popittavat samalla musaa nupit kaakossa ja ikkunat auki. Tällaisen havainnon teimme. ;p




Ja sit joka neljännessä raumalaisessa näyteikkunassa oli polkupyörä.




Hihii, lämpesin tälle.

Sitten joskus keskiyöllä lähdimme ajelemaan takaisin majapaikkaamme Kodisjoelle. Kuuntelimme autostereoista lastenlauluja, mistä O-P:kin tykkäsi, vaikkei sitä myöntänytkään.



Meiän piti vielä saada ostettua itsellemme aamupalaa, niin mentiin sitten shoppailemaan palloiluhallin viereiseen lähikauppaan. Noooo, mitä välii vaikka kello olikin jotain 00:30, kaupan omistaja kun sattui olemaan Agnethan tulevan aviomiehen, Jussin, äiti. ;) Päästiin shoppailee keskenämme, keskellä yötä! How cool is that!? :DD


Meitsi hamstraamassa suklaalevyjä. No EMMÄ niitä oikeesti ottanu! (kuva: hanna)


Jussin äidillä oli siinä vieressä myös latobaari, jonka pihalla oli varmaan kymmenen paikallista yksillä jos toisillakin. Oli tosi jännää kävellä heidän ohitseen sinne baariin maksamaan ruokaostoksia, ku kaikki he tuijottivat meitä. Sinne kylään ei taida kovin usein eksyä vierailijoita... Tuli vähän kuninkaallinen olo. ;D



Jaana, jos satuit lukemaan tän postauksen, kiitos vielä miljoonasti vieraanvaraisuudestasi! Kodisjoelta jäi paljon ihania muistoja ja suuri osa niistä sun ansioistasi! :)

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Tuulahduksia 70-luvulta

Oon ollu tän ja viime viikon vähän niinku lomalla. Tai no viime viikolla olin kyllä Keuruulla töissä konffassa, mut siel oli niin mukavaa, ettei tuntunu työltä laisinkaan. Seuraavat postaukseni tulevat käsittelemään tavalla tai toisella tuota pohjoisen reissuani, niin myös tämä.



Löysin Mäntän kirpparilta ilmaseks kasan Kotiliesi-lehtiä vuosilta 1977-79! Niit oli ihan huippuu selailla! :D Tässä teillekin maistiaisia:



Nyt kaikki puhelimen ääreen odottamaan!


Mä rakastan retroilua!!! Ja noista lehdistä löytyi NIIN IHANIA kuvia, ett mun sydän laulaa katrihelenaa!























Mua huvitti tää ihan sikana, ett "Kaikkee outoo sillo 70-luvulla on ollutkin", mut äiti sano ett lantionlämmittäjiä saa vielä nykyäänkin.



Ton miehen kuteet must vois sopii viel nykypäivänäkin, mut noi naisen... Varsinkaan ton sinisen luomivärin ja otsanauhan kanssa! Not! :D


Nää neuleiden nimet herättää mussa pientä myötähäpeää: Jäälaulu...



Tulenlento...



No tää on ihan hauska. :)



Rantaminttu... Mut tää puku on kyl ylisöpö!!! Tälleen mä aion pukea mun tulevaisuuden lapseni!


Ja tälleen! 70-luvulla oli PALJON kivempia lastenvaatteita ku nykyään!!!



Ihana mansikkakuosi!



Rattaat olivat vähän erinäköiset kuin nykyään. "Lastenvaunut ovat tänään paljon turvallisemmat kuin vielä vuosi sitten." Mä haluisin kyl just tämmöset vaunut sit mun lapsille...



Ja ruskeen tai keltasen lavuaarin ja pöntön!!!!! Tätilässäni on keltaset ja ne on NIIIIIN nammm!!! *kuolaa*












Meil on just tämmönen kuumemittari. :D



Tapahtuuko tällaista enää? :D Mä en muista kuulleeni moisesta enää moneen moneen vuoteen, harmi.



^___^



Ootteko tiedostanu, ettei näitä ohuita purkkapaketteja enää oo!



Teevee. :D Ei ollu mitää hoodeeteeveitä tuolloin. Tai bluureitä.



Voi miten sulosia!









Tää huvitti kans! ;D "Hämmästyttävän helppo ja LAISKA tapa hoikentua!!!"



Sanokaa skeptiseks, mut en usko tähän tuotteeseen. :D


"Saat vartalon, joka on kuin muisto nuoruutesi keväästä." :D Mistä tuo voi tietää, vaikka lukija ois ollu nuorena tosi lihava? Nää mainokset on niin hauskoja! :D



70-luvun mainokset näemmä yrittivät puhua ostajan pään pökerryksiin. Nykyään tuntuu, ett mainokset (ainakin ne tyylikkäimmät) ovat niin pelkistettyjä kuin mahdollista.










Kai se on sitten uskottava. ;D


Erikoinen rajaus...


Nää silmälasimainoksen tekstit oli huippuja! :D "Soikeat, maalatut metallikehykset ovat veikeät kenelle sopivat, mutta voivat olla huvittavat, jos eivät sovi kantajansa kokonaisuuteen".





Meikkilinssit!



"Hopean väristen sankojen kanssa luonnollisesti hopeakorut sopivat paremmin kuin kultakorut, jos nyt loppujen lopuksi näissä asioissa haluaa olla tarkka." ;DD















Ksylitoli... Toi "Kun haluat hyvää" tuo kyl mieleen ihan eri tuotteen, nimittäin:



Tää oli kiva tää koko aukeaman kokoinen kuva suklaalevystä. :)



"Pyyhi turhat kukkurat pois." :D



^___^











KUKA LAITTAA TEKSTIT NAAMOJEN PÄÄLLE?!! :D Fail!



Pitkiin aikoihin en muista nähneeni lehdissä näitä "leikkaa ja lähetä" -kuponkeja. Must toi on kivan näkönen. :)



Hui, sit joskus jos kuvitan lastenkirjan, pitää varoa etten tee semmosia kuvia, jotka tukahduttavat lapsen mielikuvituksen vapaata kehitystä. :D



Uups, painovirhepaholainen.











Tosta karusta säilykepurkista mulle ei kyl tuu ekana mieleen säilykeherkku. :S



Miksei? :(



:D Ollaanko edelleen näin suorasanaisia?




Oisko tää liian rasistinen mainos nykylehtiin?



Eiks vois kirjottaa vaan "Pepsissä"? :p



"ja miksei silloinkin, kun häävalssi soi." ;DD Nää mainokset on niin parasta viihdettä, oikeesti!



Aww!









Tiiätteks, jos mä oisin ollu jo syntyny tuolloin 70-luvulla, ni voisin vaikka vannoa, että mä oon tossa kuvassa!!! Olin IHAN samannäkönen! :DD



Tän pojan kasvot näyttää musta TOSI tutulle, mut en saa päähäni, ketä hän muistuttaa. Voisko olla joku Hokkasten perheen nuorimmaisista? :o
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...