Lastenleirin jälkeen kävin Savossa tapaamassa vähän sukulaisia. Oltiin järjestetty tapaaminen Tahkolle, ja kävin elämäni ekaa kertaa hiihtohississä.
Hissi maksoi 7 € ja sen maksettuaan sai hissillä ajella mielin määrin. Ajelin sit yhden serkkuni kanssa useamman kierroksen, koska miksi ei!
Kävin siellä vuorella kerran ihan yksinänikin, koska kaipasin samoilua. Menin hissillä ylös ja päätin kävellä alas. Suomen luonto, ai että!
Polku rinnettä alas oli liian helppokulkuinen mun sen hetkisiin mieltymyksiin, joten poikkesin mustikoiden perässä metikköön ja astelin siellä sitä jyrkkää, koskematonta maastoa alas siksakkia. Ja haaveilin vaeltamisesta yksin Lapissa! (Vaeltamista erämaassa ei tosin suositellakaan aloittelijoille, koska aina voi sattua jotain. Mut ei MULLE, koska mä oon niin luontoihminen!)
Aluks kaikki meni ihanasti. Mut sit ku astuin sammalilla naamioituneeseen monttuun ja haavoituin, loikin häntä koipien välissä takas sinne polulle. Ja totesin, etten mä siel Lapissa ehkä selviäiskään ihan yksinäni hengissä. :D
Mä ja mun posse
Sukutapaamisen lopuksi lähdettiin vielä tervehtimään hautausmaalla asuvia sukulaisia. Pääsin serkun kyydillä! Huisia oli mutta hengissä selvisin (ei tarvinnut siirtää posteja sinne Nilsiän hautausmaalle)!
Sit ennen kuin lähdimme kotimatkalle, eksyimme kimalaisten joukkotuhon tapahtumapaikalle...
Osaako joku kertoa, mitä tässä on voinut tapahtua? Kuolleita kimalaisia oli satoja!
1 kommentti:
Oliko lähellä lehmuksia? Kimalaiset himoitsevat lehmusten mettä mutta eivät siedä sitä ja usein kuolevat herkuttelun päätteeksi..
Lähetä kommentti