Berliini vol. 3 - Liikenteessä

Berliinissä on 173 metroasemaa! Minä, joka sekoilen jo Helsingin 17 aseman kanssa, en lainkaan pistänyt pahitteeksi, että Johanna ja Sinsku hoitivat kaikki navigoinnit. Mun ei tarvinnut kuin seurata.

Melkein miltään U-Bahn-asemalta ei löydetty hissiä tai rullaportaita, ni jouduttiin kanniskelemaan Sussen vaunuja rapuissa.

Ne asemat oli ihanan värisiä!

Paljon kivemman värisiä ku Suomessa. Ja yllättävän siistissä kunnossa.

Täst mä kyl vähä tykkäsin! :D

U-Bahn. Neki oli ihanan värisiä!

Susse on niin söpö lapsi, ett kanssamatkustajat herkästi hymyili meille ja rupes jutteleekin. Kerran yks vanhempi mies rupes jututtaa meitä ja tiedusteli, ollaanko portugalilaisia, ku kuulemma kuulostetaan ihan. :DDD

Välillä oli tungosta, mut onneks harvemmin.

U-Bahnien ikkunoissa toistui aina sama kuvio. Joku tommonen pylväshässäkkä. En tiiä mitä ituu tossakin on...

Täst tykkäsin kans! Ihan samanlainen varotusmerkki mitä Suomeski junissa!

Vähänkö ois ollu kivaa mennä tommoselle U-Bahn-tunnelimatkalle! Jotkut turistit (ei me) valokuvautti itsejään noiden puuha-peten näköisten kypäräpäiden edessä.

Pääosin matkustettiin niil U-Bahnilla, mut käytiin me junassakin. Mut voi hyvät hyssykät ku ton junan jarrutusääni oli ku sirkkelillä ois ois raavittu liitutaulua korvakäytävässä x 1 000. En oo IKINÄ kuullu mitään niin raastavaa; meinas maksa poksahtaa! (Mut Susse se laski lampaita kaikessa rauhassa vaunuissaan.)

Jotenkin epäloogista oli toi "Psst"-kuva junan ikkunassa. :D Ku ei kyseessä ollu ees mikään makuuvaunu.

(Jatkuu ensi numerossa)