Rooma vol. 17 - Shopppinggggg

Roomassa oli just alennusmyynnit meneillään. Saldi-sana (=ALE) tuli pian tutuksi. Ei kyl hyödytty noista alemyynneistä, ku ei shoppailtu missään vaatekaupoissa tms.

Korso! Via del Corso on kaikkien Rooma-oppaiden mukaan suurin ja visiitin arvoinen ostoskatu.

Mut ei se ollu mitenkään kummoinen. Ja satoki vielä.

Mä tykkäsin eniten edullisista pienistä putiikeista, niinku matkamuistomyymälöistä. :) Tota susipatsasta oli saatavissa niinku kaikissa muodoissa! 

Mm. kelloina ...

ruokalappuina ...

Tää oli iha hauska! :D

Näihi meemi-tuotteisiin mä vähä ihastuin!!! :DD

Näitä hahmoja näkee siis aina välil facebookissa ihmisten postauksissa. Rumii mut huvittavia!

Ostin itelleni tommosen paidannnn!!!! *^____^* Harmi vaan ku teksti on espanjaks eikä italiaks.

Eiks Super Mario ookin italialainen?! Tää oli tyyliin AINUT Mario-aiheinen asia mitä mä Roomassa näin! :( Harmitti! Ja Asterix-krääsääkään ei ollu, vaik niis sarjiksishan puhutaan aina roomalaisista. :( ...eiku YHDEN Asterix-aiheisen paidan näin näyteikkunassa, mut mul oli just sillon niin kova nälkäväsykiukku meneillään, etten malttanu pysähtyy kuvaamaan sitä, eikä löydetty sitä ikkunaa enää koskaan.

Ostin itselleni tämmösen ihanan postikortin! Tommosii liikennemerkkejä siis oli Roomas! :D (1e)

Sit tämmöset kivat vetskarikorviset! (1e)

Tämmöst purkkaa ostin yhest kahvilast, ku halusin päästä sinne pissalle. 

Tämmöset kuulokkeet makso jotain pari euroo.

Se hymyilee. ^__^

Ja tämmöst huulirasvaa ostin, ku oon siinä uskossa, ettei tätä saa Suomesta.

Äiti huomas yhen myymälän katossa pulloi.

Meist toi oli ihan hauska idis. :) Kunhan vain ei putoo kenkään päähän.

Tämmöst hifistelyy oli yhes ruokakaupas!

Luulis ett on helpompaa vain iskee paperinen hintalappu...

Hedelmien noukkimista varten oli tämmöset muovipussikäsineet! :D Mahtuu vähän isokouraisemmallekin.

Harmitti ku en oo Twilight-fani, enkä keksinyt ketään muutakaan, jolle oisin voinu ostaa nää!

Moro moro

Simpsoni-kaljaa!

Chupa Chups -töppöset!!!! IHANAT!

Tää haiskahti plagioinnille...! Ei ollu pienintäkään merkintää Marimekosta koko pakkauksessa.

Karmeita jäljitelmii noi jalalliset!

Mahtaako näistäkään olla maksettu niitä kaikkia tekijänoikeusjuttuja...?

Jeeeeeeee, roskia mä oonki aina halunnut ostaa! :D

Maija-karkkitikkareita!!! Mut taas tommosii outoi Maijoi...

Tää varsinki oli oikee rumilus...!

Beyoncéhan se siinä...

Pippi Calzelunghe :)

Äiti halus ett kuvaan nää kengät.

Ääääää, nyt ois ollu kiva et ois älypuhelin!!! :D

Mut ostin tämmösen hupparin! ;D (Tosin ton ukon kaula katkes ekassa pesussa...)

WAU!!! Tommosii luureja, mitä voi liittää kännykkään! Tekniikka menee ikään kuin takaperin...

Simpson-fanille ois ollu täs hyvät apajat.

Tykkään!

Aww, Brangelina-mukit! Huomatkaa Angelina-mukin muotoilu.

Voih, jos oisin tuolloin tiennyt, ett meiän seurakunnan varkit lovettaa One Directionii, oisin ostanu kaikille tommoset päiväkirjat ett voi piirrellä sinne sydämiä. :(

Kävin ihastelemassa kirjojen ulkoasuja kirjakaupassa. Tää munakirja oli tosi kivan muotoinen!

Ja tää marmeladikirja myös!!!!!! En usko ett IKINÄ saan Suomessa suunnitella tommosii kansii, tai vaik jos suunnittelisinkin, nii ei menis läpi. Suomes ollaan ihan tylsii! :(

Äiti osti torilta mandariinei, mut ihasteltiin niitä niin kauan, ett ne meni ihan lötsöiks.

Sanna, kato mitkä korvikset! ;)

Ostin yhelle Timo-nimiselle työkaverille tämmösen timjami-maustepurkin. :)

Ponikerhon BonChavaljelle ostin kaks tämmöstä leimasinta. :)

Johannalle ja Susselle ostin yhteisenä tuliaisena tämmösen sulatejuustopurkin!

Juusto ei ois säilyny hyvänä kotimatkaa, ni otin noi kuvat talteen ja annoin pelkän purkin ja kuvat. :)

Rebekalla ja Noomilla on liuta Yhyy-pehmoleluja (tommosii isosilmäsiä pesukarhuja tms) ja Roomast satuttiin löytämään samaan sarjaan kuuluvia muita eläimiä. Oisin ostanu tytöille tommoset reppanat oranssit apinat, mut päädyttiin sit ostaa Rebelle toi sininen norsu (nimeks tuli Sade) ja Noomille ruskea apina (nimeks tuli Pam tai Pampam tai joku vastaava). Ne on niinku Italian serkkuja. :)

Mua NIIIIIIIIIIIIIIIIN harmittaa, etten nähny tätä ku yhessä kaupassa, ja etten ostanu sillon! Heli, mun piti ostaa sulle tämmöst sinappia!!!! ;D

Jos joku menee joskus käymään Roomassa, ni ettikää mulle tämmönen sinappi jookosta?!!!

Rooma vol. 16 - Aarteenetsintää

Tää on vähän spessumpi postaus! :)

Mun yks parhaista työkavereistani, Milla-niminen, oli lähdössä Roomaan pian meidän reissun jälkeen. Mä siis tiesin tästä jo ennen matkaamme ja harmittelin, ettei meiän lomapäivät menny ristiin, ku ois ollu sikahauskaa törmätä Millan kaa siel jossain Rooman kaduilla!

Milla oli puhunut tulevasta matkastaan jo kauan ennen kuin me äitin kaa ees päätettiin lähteä. Mä sit päätin, etten kerro Millalle meiän matkasta (me niinku palattiin Suomeen viikkoo ennen ku Milla lähti Roomaan), ja järkkäsin hänelle pienen yllätyksen!

(Huu oon siis mä)

Suljin Millalle osoitettuun kirjekuoreen postikortin. 

Kortin kääntöpuolelle piirsin kartan ja kirjoitin ohjeet geokätkölle. Jemmasin siis Millalle Roomaan aarteen! :D Kirjoitin myös, että aarteen löytöhetki täytyy ikuistaa, ett saan liitettyy sen valokuvan tähän postaukseen. ;) (Klikkaa kuva isommaksi ni näät lukea) 

Rooman ytimessä on iiiiso puisto, Villa Borghese (toi vihreä alue), mihin päätin kätkeä aarteen. Ajattelin ensin piilottaa aarteen Espanjalaisten portaiden yhteyteen, mutku siellä parveilee turisteja ni päädyin sit paikkaan, missä saan hiippailla rauhassa... (kuva pöllitty netistä)

Geokätköä varten ostin pienen sipsipurnukan, minkä sisällön tyhjensin reisiini. 

Olin ostanut Suomessa Fazerin Parhaat -karkkipussin, minkä jääkarhukarkkien tiedän olevan Millan lemppareita. (Valitsin hyvän pussin, ku siel yhes pussis oli noin paljon jääkarhukarkkei!) Sit aiemmin rannalta löytämäni pieni kaunis simpukka meni myös aarrepurkkiin.

Sit kirjotin kirjeen! Kirjotin siihen kaikkii neuvoi, mistä uskoin olevan Millalle hyötyä ja iloa lomallaan Roomassa. :) (PS. Toi yks kohta on blurrattu siks, ku se muuten spoilaa mun yhen tulevan postauksen.) (Klikkaa taas kuva isommaksi.)

Jatkoa. 

 Lisäksi laitoin mukaan pienen palan Rooman karttaa, mihin laitoin pisteitä, mitä kivaa löytyy mistäkin.

Sit pakkasin karkit ja kirjeen muovipusseihin, ettei ne saa kosteutta. Simpukan pakkasin vessapaperiin - en kyl tajuu miks, ku eihän se rikki ois menny tai muutenkaan pilalle... :D

Sit menin Villa Borghesen puistoon viemään aarteen edellisenä iltana valitsemaani paikkaan, ison kannon juureen. 

Se kanto oli helppo piirtää tunnistettavaksi, eikä siellä huudeilla ollut muita isoja kantoja. 

Sinne juurelle mä sen purkin sit hautasin! ^___^ Olin päällystäny purkinkin muovilla, kun oli tosi sateista (purkkihan oli oleva maan alla yli viikon), ja ettei purkista vahingossakaan lähtenyt mitään tuoksuja, mikä saisi koirat yms. tonkimaan aarretta ylös ennen aikojaan.

Sit mä vaan katoin tarkat tuntomerkit siitä alueesta, että osasin pistää täplän oikeaan kohtaan Millalle piirtämääni karttaa. Ku ois ollu aika harmillista, jos kätkö ois ollu niin jemmassa, että Milla ei ois onnistunu löytämään sitä.

Ja päivää ennen Millan lähtöä Roomaan mä annoin hänelle tuon kirjekuoren. :))))

30.1. tuli sit viesti Millalta: "Se löytyi, kiiiiittoooooosssssssss!!!!"

^_____^

Ja tämän postauksen myötä haluun toivottaa Millalle HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, joka on tänään!!!

(PS. Ja äitille hyvää äitienpäivää!!!! Olit parasta matkaseuraa!)

Rooma vol. 15 - Hämmentävät vessakokemukset

Julkisissa vessoissa koin toisinaan hämmentäviä hetkiä. 

Täst kraanasta ei tullu vettä, eikä ollut mitään nappulaa mistä vääntää, eikä auttanut käsien huitominen hanan alla... Mutta! Huomaatko pienen polkimen lattian rajassa? Niinpä, en minäkään.

Mut tuosta ku tajus polkasta, alko vettä tulla!

Tässä oli sama juttu. Nyt osas jo ettiä lattialta apua.

Tässä vessassa lattiassa oli nappi, mille piti astua...

Oisko se ny hei niin vaikeeta laittaa kraanaan vipu mistä vääntää?! :)

Tää Terminin aseman vessa oli vähä kreisi! :D Kaikki noi rivissä olevat käsienpesualtaat rupesivat suihkuttaa vettä kun vain käveli siitä ohi! :D Kauheeta tuhlausta!

Tää pönttö on samaisesta paikasta ku edelliset hanat. Tässäkin oli joku liikkeentunnistin, ja arvatkaa oliko kivaa istuu tos ku vessa veti itsensä ku hievahti pikkasenkin! :D (Rebekka ja Noomi tykkäs tästä videosta.)

Rooma vol. 14 - Lelukaupassa

Me siis käveltiin välillä äitin kaa omia polkujamme. Yks iltapäivä äiti sanoi käyneensä jossain lelukaupassa, mis oli Maija Mehiläis -pehmoleluja! Oli PAKKO päästä sinne!!! Onneks äiti löys viel sinne uudelleen!

Olipa muuten ihana lelukauppa!!! Jos oisin lapsi, oisin viettänyt koko loman tässä kaupassa!

LÖYTYI JEEE!!! Voi JUKRAT että Hanna 7v. ois RAKASTANU näitä! Vaiks nää ei oo kyl tehty niiden originaalien Maijan ja Villen mukaan... :/

 Flip!

Homerin pää näytti siltä ett räjähtää pian.

zZzZzZz

"Ajatteletko samaa kuin minä, B1?"

Tätäki Hanna 7v. ois rakastanu!

TinyToons oli kova sillo joskus 90-luvulla!

Nå men hej!

HAKUNA MATATA!

!

Rooma vol. 13 - Häiriökäyttäytymistä Postissa

Kirjoitin postikortin mm. Helille-siskolleni, mitä varten piti mennä Postiin ostamaan postimerkki. 

Merkkejä ei pystynyt ostamaan mistään kioskista, vaan piti mennä PosteItalianeen.

 Otettiin vuoronumero, ja parhaillaan menevän numeron perusteella meiän vuoro oli tuleva suht pian.

Mut ootettiin 40 MINUUTTIA ett sain ostettuu 3 postimerkkiä! Koska se seinällä oleva vuoronumero vaihtui paljon harvemmin kuin mitä tiskillä vaihtui asiakas! Eli jengi KIILAS minkä kerkes!!!!!!

Yks vuoroaan odottava intialainen (?) mies pisti kans merkille, ett oltiin odotettu jo tosi pitkään. Ja ku mul oli se postikortti kädessä, hän tajusi varmaan ett A) tarviin ostaa vain postimerkkejä (enkä esim. hoitaa jotain venyviä lomakejuttuja) ja B) ollaan turisteja eikä osata pitää puoliamme. Hän sit kehotti mua menemään sinne ihan tiskin ääreen jonkun asiakkaan taakse, ett pääsen asioimaan heti seuraavana. Mua hävetti kauheesti mennä kiilaamaan sillein, mut mies sanoi, ett ei kannata hävetä, ku kaikki muutkin siellä kiilaa.

Ja ku tulin tiskille, se virkailija ei ees tiedustellu mun vuoronumeroa... Siis ETTÄ mä sanon! Suomessa meil asiat on niiiiiiiiiin hyvin!!!

Kiittelin kauheesti sitä intialaista, ku viimein sain ne kolme postimerkkiäni. Ja välttelin katsomasta silmiin muita vuoroaan odottavia... :S Hipsastiin vaan äkkiä ulos sieltä.

Äiti sanoi jälkeen päin, ett joku jonottamassa ollut rouva oli ollu tosi äkäsen olonen, ku mä olin menny sinne tiskille. Mut äiti oli sit käyny antaa sille sen meiän vuoronumeron, joka oli paljon pienempi luku ku mikä sen rouvan oma numero oli. Ja äiti oli kuulemma näyttäny sille kolmea sormea, sanonu "Kolme stamps", ja sit se rouva oli tullu tosi iloseks. *^____^* Hihi! Hyvä äiti!

(kuvan voi klikata isommaks)

Rooma vol. 12 - Mälsät työt

Mä tiäkkö arvostan sitä, ett ees YRITTÄÄ tehä jotain leipänsä eteen. Mut voi jukra ett jotkut roomalaisten duunit osas näyttää ihan SIKAtylsiltä.

Ton muovikassin kanssa seisovan miehen duuni on heittää limaista palloa laudanpalaselle:

Sinänsä kätevää, että työpaikkaa voi siirtää helposti sinne missä milloinkin vilisee hölmöjä turisteja.

Sit yhessä puistossa oli tämmönen tylsistynyt ukko odottamassa, että joku tulis (sateella) vuokraamaan fillarin tai seuraavan kuvan ajopelin.

Ja tommosessa pikkiriikkisessä kopperossa oli joku yöllä vartioimassa ei-mitään. :( Kuitenki pelas änkkärii...

Mut nää sateenvarjonmyyjät oli kaikista raukimpia. :( Sinänsä mainio liikeidea myydä sateenvarjoja sadesäällä, mutku niit myyjii oli JOKAISESSA kadunkulmassa ja joskus jopa kolme-neljä.

(Kuvasin näit hotellihuoneen ikkunasta. :P)

Kaikki noi sateenvarjokauppiaat oli jostain Bangladeshistä tms. Mut parempi hei tuokin kuin että olisivat kontillaan kerjäämässä. 

Mä niin toivoin, ett joku ois pysähtyny ostaa tältä jotain. :(