Titi kasvoi aikuiseksi

Vietin viime kesäkuussa kaksi viikkoa ihanan isokoskelon poikasen, Titin, kanssa sukulaisteni mökillä pikkuisessa saaressa. Muistele tästä klikkaamalla, miten suloinen Titi oli!

Kun palasin kotiin mökiltä, jäi ihan hirveä ikävä tuota nilkkojen välissä hengaavaa untuvikkoa! (Oli meinaan ollut perin ainutlaatuinen kokemus hoitaa linnunpoikasta.) Yleensä käyn siellä mökillä vain kerran kesässä, mutta nyt oli pakko päästä vielä uudemman kerran. Piti päästä katsomaan, millainen Titistä oli parissa kuukaudessa varttunut. Ja tällainen näky mua elokuussa odotti:

It's a girl! Se oli kasvanut huimasti! Untuvaa ei ollut enää kuin niskassa. Titi oli kuin teini-ikäinen, joka kokeilee uutta kampausta, mikä ei vaan toimi! :D

Titi ei ollu enää kiva. :( 

Eikä Titikään tykännyt musta enää.

Häijyläinen!

Pysytteli visusti Penan (sen emon) lähettyvillä. Sinänsä ihan hyvä hänen tulevaisuutensa kannalta: Ei parane tehdä tuttavuutta kaikkien ihmisten kanssa, ettei joudu keittoainekseksi! Mut olin mä vähän loukkaantunut.

Ennen Titille kelpasi uintiseuraksi kuka vain, mut nyt ainoastaan Pena.

Titi ei vielä osannut lentää, mutta oli kivaa seurata sen lentoharjoituksia.

Kyllä Titi osasi jo kalastaa omat ruokansa, mutta Pena ruokki sitä vielä vähän.

Kaksi kuukautta aiemmin kala piti hienontaa, mutta ei enää. :)

Kesäkuussa musta oli söpöä, että Titi nukkui sisällä...

...mutta nyt ei enää. Haisi! (Huom! Edelleenkin siis tavoitteena oli, että Titi lähtee talveksi etelään, eikä jää lemmikiksi.)

Toin virkkaamani amigurumi-Titin moikkaamaan esikuvaansa. Titi ei vieläkään lämmennyt.

Noina kahtena päivänä, mitä olin mökillä, oli ihan tosi tuulista. Mä yks kerta otin sieltä mökin naulakosta ylleni nilkkoihin asti ulottuvan valkoisen turkistakin ja menin ulos. Titi loikoili mökin edustalla, ja mut nähdessään se PINKAISI kalliolta alas veteen, ku pelkäsi että olen jääkarhu tms. ;D Haha, parka! (Vein takin pois, koska eläinrääkkäys.)

Illemmalla saaren edustalle uiskenteli kolme isokoskelonaarasta! Titi niiden mukaan joo!!!!!!

Viittoiltiin ja maaniteltiin Titiä pulahtamaan veteen tekemään tuttavuutta kolmen lajitoverinsa kanssa (ihan kuin lintu olisi joku koira, joka tottelee). Ei mennyt. Mutta kun hain taas sisältä sen valkoisen turkistakin, johan meni! ;D

"Moi kuka sä oot, tuu meidän kanssa, sä voit lentää meiän kaa myöhemmin etelään jos oot kiva!"

"Joo en oo tulossa."

"Siitäs saat ku pelottelit!"

Tein myös isosta Titistä videon:




Tuon elokuisen vierailuni jälkeen mulla ei jäänyt Titiä ikävä! :D Mutta toki toivoin, että se ymmärtäisi muuttaa talveksi pois (Wikipedian mukaan Suomen isokoskelot muuttavat talveksi Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan, mistä löytyy sulaa vettä).


...............


Kyselin vielä jälkikäteen Titin kuulumisia:

7.9.-16 "Titi lentää jo pari kertaa naapurisaaren ympäri ja tulee sitten takaisin."

12.9.-16 "Opetettu olemaan omillaan. Jätetty mökille pariksi päiväksi ilman huoltajaa. On hengissä. Kuisti oli rapattu hyvin."

1.10.-16 "Jätettiin kahdeksi päiväksi yksin. Ei ole näkynyt. Naapurisaaressa näkyy koskeloita, olisiko mennyt sinne."

3.10.-16 "Titiä ei näkynyt. Katotaan keväällä tuleeko takaisin."


Eli loppu hyvin, kaikki hyvin (ehkä)!!!! Nähtäväksi jää, palaako Titi ensi keväänä Penan mökin alle pyöräyttämään poikaset (joista saa kyllä sitten viedä kaikki poikaset mukanaan)!