Olipa kerran purukumi.
Se oli käynyt jonkun suussa ja päätynyt sitten kadulle.
Se oli makea sokeripurukumi.
Kun kadulla kävelyllä olleet muurahaiset huomasivat purukumin, ne menivät sen luo.
Purukumi maistui makoisalle niiden suussa.
Muurahaisia kerääntyi yhä lisää ja lisää herkkupalan tykö.
Sitten paikalle tuli ihminen.
Hän näki maassa sen purukumin ja ne muurahaiset.
Ihminen ei ollut kauheen kiltti.
Aikaa kului.
Sitä samaa katua kävellyt Hanna huomasi maassa purukumin
ja ne muurahaiset.
Niille oli käynyt ohraisesti.
Siis oikeesti! Vähäks kurja kohtalo! ;D Ja vähäks julmasti tehty, jos joku on oikeesti tahallaan astunut ton purkan päälle, kun on huomannut sen olevan täynnä murkkuja!
Siit purkan päältä kipitteli vielä eläviäkin muurahaisia. Yks oli jääny jalastaan kiinni, mikä näkyy videossakin, ja mua harmittaa nyt jälkikäteen, ku en pelastanu sitä siitä. :'( Mut en tajunnu, ku olin vaa nii fiiliksissä, ett miten siisti kuvauskohde! Mut haluun uskoa, ett se pääs siitä omin avuin tai jonkun ystävällisen ohikulkijamurkun avustuksella irti.
3 kommenttia:
En saa unta o_O
Voi Hanna kun sä olet hellämielinen.. kunpa kaikki ajattelisivat noin, olisi maailma parempi paikka elää.
PS
Kärpäsistä ja hyttysistä ei niin väliä..
en voi ymmärtää että miten et tajunnut pelastaa parkaa. :--(
vielä zoomasit siihe!! eiiiii
Lähetä kommentti